Isot rakennusyritykset hoitavat tilaajavastuun yleensä hyvin, alihankintaketjuissa paljon puutteita

Tilaajavastuun valvonnasta koko Suomessa vastaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Vuonna 2019 se valvoi tilaajan selvitysvelvollisuuden toteutumista yhteensä noin 1 600 tarkastuksella. Tarkastukset kohdistuivat rakennusalalle, palvelualalle, teollisuuteen, kuljetusalalle, kuntayhtymiin ja alkutuotantoon. Lisäksi valvottiin pieni määrä ulkomaisia tilaajia. Eniten tarkastuksia tehtiin rakennusalalle.

Tarkastusten kohteena oli yhteensä noin 6 000 sopimuskumppania, joiden kanssa tilaajat olivat tehneet alihankinta- tai vuokratyösopimuksia.

Toimintaohjeita annettiin noin 2 500. Laiminlyöntimaksun määräämistä alettiin harkita noin 100 tarkastuksessa. Laiminlyöntimaksun harkinta alkoi useimmin ulkomaisten tilaajien ja rakennusalan tilaajien kohdalla. Selvitykset ovat vielä kesken, joten lopullinen laiminlyöntimaksujen määrä selviää myöhemmin.

Tilaajavastuuvalvonnassa havaittiin alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun liittyviä tapauksia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Rakennusalalla tilaajavastuulaki tunnettiin parhaiten

Valvonnassa havaittiin, että rakennusalalla tilaajat tunsivat tilaajavastuulain paremmin kuin muilla toimialoilla. Rakennusalan tarkastuksista löytyi eniten tilaajia, jotka olivat noudattaneet tilaajavastuulakia. Erityisesti suuret päätoteuttajat noudattivat työmaillaan menettelyjä, jotka olivat jopa tilaajavastuulain minimivaatimuksia tiukempia. Sen sijaan alihankintaketjuissa oli edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.

"Alihankintaketjuissa jokainen tilaaja vastaa selvitysvelvollisuuden toteutumisesta omien alihankkijoidensa ja vuokratyötä tarjoavien sopimuskumppaneidensa osalta", muistuttaa ylitarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Viranomaisyhteistyötä ja tiedonsaantioikeuksia hyödynnettiin entistä enemmän

Vuonna 2019 tilaajavastuuvalvonnassa hyödynnettiin muilta viranomaisilta saatavaa tietoa entistä enemmän. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset, joita työsuojeluviranomainen saa pyynnöstä Verohallinnolta. Tilaajavastuuvalvontaa varten pyydettiin yhteensä lähes 18 000 velvoitteidenhoitoselvitystä vuonna 2019. Tarkastuskäyntejä tehtiin myös yhdessä Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen sekä muiden viranomaisten kanssa.

Tiedonsaantioikeuksien parantuminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa. Lisäksi vuoden 2020 alusta lukien työsuojeluviranomainen on saanut reaaliaikaisia tietoja kansallisesta tulorekisteristä.

Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa muun muassa veronmaksun ja työntekijöiden eläkevakuuttamisen osalta. Selvitysvelvollisuus toteutetaan hankkimalla lain mukaiset todistukset ennen sopimuksen solmimista.