Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen, selviää THL:n tuoreesta tilastosta. Vähintään ylipainoisiksi (ml. lihavat) määritellään lapset ja nuoret, joilla aikuisen painoindeksiä vastaava luku ISO-BMI¹ on 25kg/m² tai enemmän. Vuonna 2019 vähintään ylipainoisia oli 27 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja 17 prosenttia tytöistä.

2–16-vuotiaista pojista lihavia oli kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden ISO-BMI on vähintään 30 kg/m².

Ylipaino ja lihavuus olivat pojilla yleisempiä kuin tytöillä kaikissa ikäryhmissä.

Ylipaino ja lihavuus olivat kouluikäisillä yleisempiä kuin alle kouluikäisillä. Vähintään ylipainoisia oli alle kouluikäisistä pojista 24 prosenttia, alakouluikäisistä pojista 28 prosenttia ja yläkouluikäisistä 29 prosenttia. Alle kouluikäisistä tytöistä vähintään ylipainoisia oli 15 prosenttia, alakouluikäisistä 18 prosenttia ja yläkouluikäisistä 20 prosenttia.

Lasten ylipainon taustalla on useita, sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia, tekijöitä.

”Ylipainoon on vaikuttanut ennen kaikkea se, että elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi: tarjolla on runsaasti ruokia ja juomia, joissa on liikaa energiaa ja aktiivinen liikkuminen on vähentynyt”, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Mäki. ”Huolestuttavaa on, että lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu huomattavan usein aikuisikään. Lihavuus on myös yhteydessä lasten ja nuorten psykososiaaliseen ja fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Jo lapsuudessa lihavuuteen saattaa liittyä aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta niitä voidaan vähentää elintapamuutoksilla.”

”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä sekä terveyttä edistäviä päätöksiä ja toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. Esimerkkejä kaikkiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista yhteiskunnallisista toimista ovat terveysperusteinen verotus ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen”, Mäki jatkaa.

Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys vaihtelee paljon alueellisesti

Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja kunnista ei ollut saatavilla pituus- ja painotietoja.

Niistä sairaanhoitopiireistä, joista tiedot oli saatavilla, poikien ja tyttöjen ylipaino oli yleisintä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja harvinaisinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).

Ylipainoisten (ml. lihavuus) 2–16-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin pojilla 24 prosentista 35 prosenttiin ja tytöillä 15 prosentista 22 prosenttiin.

Kunta- ja muut aluekohtaiset tiedot ovat saatavilla tulostiivistelminä ja interaktiivisena karttaesityksenä osoitteessa: terveytemme.fi/finlapset

Tilastotiedot lasten ja nuorten pituudesta ja painosta puuttuvat edelleen useista kunnista

Tiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kirjattuihin pituus- ja painomittauksiin. Potilastietojärjestelmistä tiedot siirtyvät ajantasaisesti sähköisellä tiedonsiirrolla THL:n Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo). Tietoja täydennettiin erillistietopoiminnoista saaduilla tiedoilla, jotka paransivat pituus- ja painotietojen kattavuutta.

Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen kattavuudessa on parannettavaa. Vuonna 2019 oli Avohilmossa pituus- ja painotieto 43 prosentilla 2–6-vuotiaista (n=120 505), 38 prosentilla 7–12-vuotiaista (n=142 771) ja 36 prosentilla 13–16-vuotiaista (n=86 819).

Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen siirtymisessä Avohilmoon on ongelmia, eikä kattavuus ole merkittävästi parantunut vuoden 2014 jälkeen. Ongelmat johtuvat siitä, ettei kaikkien kuntien potilastietojärjestelmien tekninen toteutus mahdollista tietojen automaattista poimintaa Avohilmon tiedonkeruuseen.

”Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa lasten ja nuorten ylipainon yleisyyden seurannassa. Kaikkien kuntien tulisi ottaa käyttöön sellaiset tietojärjestelmäratkaisut, jotka mahdollistavat pituus- ja painotietojen siirtymisen kansalliseen arkistoon ja tietojen laaja-alaisemman hyödyntämisen. Ajantasaista, kattavaa tietoa tarvitaan palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon valtakunnallisesti ja kunnissa”, toteaa erikoissuunnittelija Susanna Jääskeläinen.

Muun muassa näitä lasten ja nuorten tuloksia esitellään 11.9. verkkoseminaarissa ”Mitä uutta lasten, nuorten ja aikuisten lihavuudesta – lihavuuden Käypä hoito -suositus käyttöön”. Verkkotilaisuuden järjestävät THL, Duodecimin Käypä hoito -yksikkö ja Suomen Lihavuustutkijat ry. Lisätietoja tapahtuman verkkosivulta. 

¹Lasten painoindeksi lasketaan kuten aikuisten painoindeksi BMI (paino (kg) jaettuna pituuden neliöllä (m²)), mutta painoindeksiluku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikuisten painoindeksin kanssa. Lapsen painoindeksi muutetaan lapsen iän ja sukupuolen huomioivaksi ISO-BMI:ksi, joka vastaa aikuisiän painoindeksiä. Tällöin voidaan soveltaa aikuisten ylipainon ja lihavuuden rajoja 25 kg/m² ja 30 kg/m².

Lähde

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019. Tilastoraportti 31/2020. FinLapset. THL Tilastosivu: Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus. PowerPoint-esitys.

Lisätietoja

Päivi Mäki (lasten ja nuorten ylipaino)
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8612
etunimi.sukunimi@thl.fi

Susanna Jääskeläinen (rekisteriseuranta)
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7508
etunimi.sukunimi@thl.fi