Danske Bank: Elpymisen nopein vaihe takana – Suomen talous kärsii jälkisyklisyydestä

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Danske Bankin ekonomistit nostavat hieman ennustettaan ja odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia 5,5 prosentin supistumisen sijaan.  Vuoden 2021 talouskasvuksi ennustamme nyt vaatimatonta 2,5 prosentin tahtia. Työttömyysasteen ennustamme nousevan 8,2 prosenttiin ja pysyvän koholla myös tulevana vuonna.

Koronavirusepidemia   oli Suomessa kesympi kuin useimmissa maissa, eikä talouden toiminta pysähtynyt täysin. Myös torjuntatoimet olivat lievempiä, eikä tehtaita tai rakennustyömaita suljettu. Pääasiallisia kärsijöitä koronan ensimmäisessä aallossa olivat palvelualat, kuten ravintolat ja matkailu, mutta niidenkin kohdalla tilanne helpottui jo alkukesästä, ja iso osa lomautetuista pääsi palaamaan töihin.

”Jo aiemmin olemme ennustaneet, että pahin ensimmäisen vaiheen sokki jää lyhytkestoiseksi ja talouden elpyminen alkaa kesällä. Toistaiseksi tilanne on kehittynyt likimain odotetusti, jopa hieman vahvemmin. Kotimaan talouskehityksessä on silti huolestuttavia merkkejä. Vaikka palvelutoimialat ovat osin toipuneet, on tilanne vientikysynnän osalta vaikea. Teollisuuden tilauskirjat ovat ohentuneet, ja yt-neuvotteluja käynnistellään monessa yrityksessä”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

”Näyttää siltä, ettei palautuminen tule jatkossa olemaan järin vauhdikasta. Suomen talouden tiputus jäi keväällä maltilliseksi, mutta kääntöpuolena on se, ettei ole myöskään muodostunut suuremmin patoutunutta kysyntää, joka nyt purkautuisi. Samalla useat kansainvälisen talouden mittarit kertovat talouden elpymistahdin jo hidastuneen monessa maassa, ja kysynnän heikkous heijastuu väistämättä myös Suomeen”, Appelqvist jatkaa.

Maailmantalous kasvaa pienin askelin

Koronaviruspandemianpahimman vaiheen taittuminen ja rajoitustoimien purku mahdollistivat kesällä talouden melko ripeän, mutta vain osittaisen elpymisen. Kriisi ei ole vielä täysin ohi, ja esimerkiksi matkailuala kärsii tilanteesta vielä pitkään. Maailmantalous kasvaa pääskenaariossamme askel kerrallaan vuoden toisella puoliskolla, mutta ei vielä saavuta kriisiä edeltänyttä kokonaistuotannon tasoa.

”Taloudessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta erilaiset voimat jarruttavat nousua loppuvuonna. COVID-19-tapausten määrä on vielä kasvanut esimerkiksi Intiassa, ja taudin seuraavat aallot nostavat ajoittain päätään myös Euroopassa. Odotamme kevättä maltillisempien rajoitustoimien riittävän pitämään pandemian aisoissa, mutta COVID-19 pysyy vitsauksena vielä pitkään”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kuluttajat ovat edelleen varuillaan, ja lisäksi on monia toimialoja, joilla rajoitustoimet jatkuvat monissa maissa ainakin osittain. Myös työttömyys on noussut monessa maassa niin merkittävästi, että Danske Bankin ekonomistit eivät ennakoi sen palaavan epidemiaa edeltäneelle tasolle ennustejakson aikana.

”Maailmantaloudessa on myös muita huolenaiheita, kuten brexit, jotka voivat jarruttaa elpymistä vuonna 2021. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota näyttäisi uinuvan tällä hetkellä, mutta Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen voidaan nähdä uusia avauksia kauppapolitiikassa”, sanoo Kuoppamäki.

”Talouksien ripeä elpyminen yhdistettynä edelleen jatkuvaan finanssipoliittiseen elvytykseen ja poikkeukselliseen rahapolitiikkaan aiheuttaa keskustelua inflaation uhasta. Toistaiseksi kuluttajahinnoissa ei kuitenkaan näy selkeitä nousupaineita, ja EKP pitää korot negatiivisina vielä ensi vuonnakin.”

Kuoppamäen mukaan vuonna 2021 julkisen talouden velkaantuminen jatkuu ripeänä suuressa osassa maailmaa, mutta keskuspankkien osto-ohjelmat pitävät korkomenot aisoissa. Velkaelvytyksen kestävyystarkasteluihin joudutaan palaamaan tulevina vuosina.

Koko suhdannekatsaus on luettavissa täällä.

SUOMI	Nykyinen ennuste    2019     2020   2021			Edellinen ennuste 2020   2021
BKT, volyymi, %	1,1	-4,5	2,5	-5,5	3.5
Työttömyysaste, %	6,7	8,2	8,2	8.0	8.0
Inflaatio, %	1,0	0,3	1,0	0.2	1,2
Ansiotaso, %	2,1	1,9	2,5	2,6	2,5
Asuntojen hinnat, %	0,6	-0,5	1,0	-1,0	1,0
Vaihtotase / BKT, %	-0,5	-0,9	-0,6	-1,5	-1,3
Julkinen velka / BKT, %	59,2	70,0	71,7	71.5	72,5

Lisätietoja:        

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, +358 (0) 50 424 0025, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi

Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank, +358 (0) 44 263 1051, jukka.appelqvist@danskebank.fi