Itsemurha on vuosittain noin 200:n yli 65-vuotiaan kuolinsyy. Kehitys on ollut ikäihmisten osalta huolestuttava. Vuonna 2018 itsemurhan teki 218 suomalaista, jotka olivat iältään 65-85-vuotiaita, kun vuonna 2017 heitä oli tasan 200.

– Arviolta joka toinen päivä ikäihminen tekee itsemurhan Suomessa. Esimerkiksi yksinäisyys, taloudelliset huolet ja pelko oman terveyden heikkenemisestä, ja sen myötä pelko joutumisesta yhä enemmän toisten avun varaan, vaikuttavat tähän murheelliseen ilmiöön, Salonen sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan monet pitkäaikaissairaudet ja raskaat hoidot lisäävät masennuksen riskiä ikäihmisillä. Ikäihmisten masennus ei ole aina helposti tunnistettavissa, sillä fyysisten oireiden korostuneisuus saattaa hämätä.

– Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että ikäihmisten vointia kartoitetaan fyysisten tutkimusten lisäksi myös aidosti keskustelemalla. Korona-aikana yksinäisyys on korostunut entisestään, kun sosiaaliset kontaktit ovat jääneet jopa kokonaan pois eristäytymisen takia. Ei-toivotun yksinolon vaikutukset alkavat näkyä ihmisen hyvinvoinnissa jo hyvin lyhyen ajanjakson jälkeen. Jo kahden viikon jälkeen yksinolo tuottaa ihmisissä kielteisiä tunteita, kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, Salonen kertoo.

Keväällä julkaistuun kansalliseen mielenterveysstrategiaan sisältyy itsemurhien ehkäisyohjelma. Valtionavustusta on voinut tänä keväänä hakea esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyyn vanhuspalveluissa.

– Mielenterveysstrategia pitää sisällään monia hyviä keinoja yksinäisyyden torjumiseen, joilla voidaan huomioida riskiryhmiin kuuluvia, joita ovat esimerkiksi vanhuspalveluiden piirissä olevat ikäihmiset. Virallisten tahojen lisäksi on kuitenkin tärkeää, että myös tavalliset kansalaiset osallistuvat yksinäisyyden torjumiseen. Esimerkiksi naapurin yksin asuvalta vanhukselta voi kysyä säännöllisesti kuulumisia tai tarjoutua juttukaveriksi. Sekin auttaa jo paljon, Salonen muistuttaa.