Oulun yliopisto

Uusia löydöksiä Parkinsonin tautiriskin taustalla

Jaa
Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita uusia mutaatioita ja geenejä, jotka voivat olla yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin. Lisäksi kahden geenin (GBA ja TTN) mutaatioiden yhteisvaikutuksella havaittiin yhteys lisääntyneeseen sairastumisriskiin.

Parkinsonin taudin genetiikasta 18.9. väittelevä FM, LL Ari Siitonen selvitti myös Parkinsonin tautiin yhteydessä olevia solubiologisia prosesseja. Tutkimuksessa tunnistettiin fosfaattimetabolia, fosforylaatio ja typpeä sisältävien orgaanisten yhdisteiden metabolia prosesseiksi, jotka voivat olla Parkinsonin taudin taustalla.

Tunnetut yhdestä geenivirheestä aiheutuvat Parkinsonin taudin muodot eivät näyttäisi väitöstutkimuksen mukaan olevan yleisiä Suomessa. Väitöstyössä tutkittiin 499:n Parkinsonin tautia sairastavan potilaan koko genomia ja tuloksia verrattiin väestön genomitietoon.

Yksi sadasta yli 60-vuotiaasta sairastaa Parkinsonin tautia Suomessa. Parkinsonin tauti on aivojen rappeutumasairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Suurin osa taudin muodoista ajatellaan syntyvän ympäristötekijöiden ja monen geneettisen muuttujan vaikutuksesta. Potilasaineistoista onkin löydetty yli 90 periytyvää riskitekijää, jotka puoltavat tätä käsitystä. Yksilön geneettisillä ominaisuuksilla on olennainen merkitys taudin piirteiden vaihtelulle väestössä.

Parkinsonin taudin riskiä lisääviä ympäristötekijöitä ovat muun muassa rikkakasvien torjunta-aineet ja kasvinsuojeluaineet, päähän kohdistuneet vammat sekä maaseudulla asuminen tai työskentely. Riskiä vähentävät muun muassa kahvinjuonti ja kalsiumkanavan salpaajat.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään Parkinsonin taudin perinnöllisiä erityispiirteitä Suomessa ja edistävät taudin syntymekanismin selvitystä.

* * *

Filosofian maisteri, lääketieteen lisensiaatti Ari Siitonen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 18.9.2020. Neurologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Genetics of Parkinson’s disease in Finland (Parkinsonin taudin genetiikka Suomessa). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) ja kustoksena professori Kari Majamaa. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa luentosali 8:ssa klo 12. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/66165719805?pwd=aUtIcmJwZDlBZjFwU0xWTytwR3pLdz09

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:


FM, LL Ari Siitonen
p. 050 4137618
ari.siitonen@iki.fi

Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija

Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede sekä lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.

Puh:040 765 0015anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Nokian järjestelmäpiirijohtaja Veijo Kontas sai kunniatohtorin arvonimen Oulun yliopistosta21.5.2024 07:17:00 EEST | Tiedote

Pitkän uran Nokiassa tehnyt Veijo Kontas sai korkeimman kunnianosoituksen, jonka yliopisto voi myöntää akateemisen maailman ulkopuoliselle henkilölle, kun Oulun yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvonimen. “Nokian pelastajana” uutisoitu Kontas on ollut merkittävässä roolissa Oulun alueen ekosysteemissä teollisuuden ja yliopistomaailman sillanrakentajana.

Solujen sisäistä kelloa voidaan säädellä kvanttibiologian avulla – mahdollistaa uusien hoitomenetelmien kehittämisen16.5.2024 11:51:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että solujen sisäinen kello voidaan kytkeä sekä päälle että pois päältä ydinmagneettihoidon avulla. Muutokset soluissa riippuivat siitä, annettiinko soluille ydinmagneettihoitoa päivällä vai yöllä. Tutkimustulokset mahdollistavat uusien hoitomenetelmien kehittämisen esimerkiksi syöpään, aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin, joissa solun sisäisellä kellolla on keskeinen rooli.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye