JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä
Varpu Marjomäen työ enterovirusten kanssa alkoi jo vuonna 1991, kun hän liittyi professori Jyrki Heinon tutkimusryhmään Jyväskylän yliopistossa. Nopeasti syttynyt innostus viruksen infektioreittien selvittämiseen on vienyt Marjomäen moniin yhteistyötutkimuksiin. Niissä hän on selvittänyt virusinfektion perusmekanismeja, kehittänyt rokotteita ja antiviraaleja sekä tutkinut enterovirusten rakennetta.
Tutkimuskohteena enterovirus on tärkeä, sillä liki 200 tunnetun enteroviruksen joukko sairastuttaa valtavan määrän ihmisiä vuosittain flunssaan ja sen vakaviin jälkitauteihin. Enterovirukset myös aiheuttavat kroonisia sairauksia kuten tyypin I diabetesta.
Viime vuosina enterovirus-osaamista on karttunut myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkimusryhmissä. Marjomäki on kehittänyt Nanotiedekeskuksen tutkijoiden, kuten professori Hannu Häkkisen ja Mika Petterssonin kanssa erilaisia koettimia, joilla voidaan tunnistaa viruksia tai niiden osia.
Sienitutkijan tapaaminen toi oivalluksen luonnosta löytyvistä antiviraaleista
Ensimmäisen oivalluksen siitä, että apu enterovirustartuntojen estämiseen voi löytyä luonnosta, Marjomäki sai kahdeksan vuotta sitten. Vierailullaan Etelä-Afrikassa yhteistyökuvioissa Marjomäki tapasi sattumoisin sienitutkija Riikka Linnakosken.
”Ensimmäisissä keskusteluissa jo sovittiin, että yhdistetään voimat ja aletaan etsiä viruksia tuhoavia aineita sieni- ja kasvimaailmasta”, kertoo Marjomäki.
Marjomäen ryhmän työn alla ja patenttihaussa olevia molekyyleja voi kutsua luonnon antiviraaleiksi. Niistä kaksi uusinta on löydetty Suomen luonnosta. Antiviraalilla tarkoitetaan mitä tahansa viruksen toimintaa estävää ainetta.
Yhteistyö on jo ennättänyt johtaa useisiin jatkotutkimuksiin Luonnovarakeskuksen (LUKE) kanssa ja se on poikinut työn alla olevat kaksi patenttiaihiota. Tuloksista ovat innostuneet monet yritykset.
”Patentoitavat molekyylit vaikuttavat viruksen rakenteeseen sitä joko hajottavasti tai stabiloivasti. Olisi hienoa, jos saisimme tuotteita, jotka ovat luonnosta peräisin, turvallisia, ja jotka tehokkaasti tuhoaisivat sairauksia aiheuttavia viruksia ympäristöstämme”, toteaa Marjomäki, jonka työ jatkuu Jyväskylän yliopistossa tuoreen nimityksen myötä solu- ja molekyylibiologian professorina lokakuun alusta alkaen.
Uudet molekyylit pystyvät siihen, mihin nyt käytössä olevat desinfiointiaineet eivät pysty.
”Enterovirukset kuuluvat pikornaviruksiin, joilla ei ole ympärillään rasvavaippaa. Se tarkoittaa sitä, että virusta on vaikea desinfioida pinnoilta alkoholipohjaisilla liuoksilla”, Marjomäki kertoo.
Koronaviruksen ja enteroviruksen toimintaa estetään samoilla inhibiittoreilla
Enterovirusten lisäksi molekyylien tehoa tutkitaan aktiivisesti nyt myös koronaviruksia vastaan.
”Usein löytämämme aktiiviset aineet eivät ole tehokkaita vain enteroviruksia vastaan vaan toimivat tehokkaasti myös monia muita virusryhmiä vastaan", toteaa Marjomäki.
Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Marjomäki sai Jyväskylän yliopiston professorin Perttu Permin kanssa Suomen Akatemialta konsortiorahoituksen, jonka avulla etsitään tehokkaita inhibiittoreita COVID19-virusinfektion taltuttamiseen. Tämä tutkimus perustuu Marjomäen ryhmässä aiemmin enteroviruksilla tehtyihin löydöksiin.
”Yllättäen koronaviruksilla ja enteroviruksilla on paljonkin yhteistä. Molemmilla on rakenteellisesti hyvin samanlainen valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jonka toimintaa voisi estää tehokkaasti samoilla inhibiittoreilla”, kertoo Marjomäki.
Näitä inhibiittoreita ja entsyymien pilkkomismekanismeja Marjomäki ja Permi tutkivat yhteistyössä Pariisin Pasteur Instituutin ja sekä Roomassa että Etelä-Afrikassa olevien tutkimusryhmien kanssa.
Kehitteillä pintoja, joilla koronavirus ei menesty
Varpu Marjomäen ryhmä on myös mukana Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorin Antti Haapalan COVID19-projektissa, jossa yritetään selvittää miten turvallisia erilaiset pinnat ja materiaalit, erityisesti puuperäiset materiaalit, ovat koronaviruksia vastaan. Tarkoituksena on selvittää, miten pitkään koronavirukset selviävät erilaisilla pinnoilla, kun kosteus ja lämpötila vaihtelevat.
”Tällaista tietoa on hyvin vähän tutkittu ja sillä on suoraan hyötyä kuluttajille ja rakennusteollisuudelle”, Marjomäki sanoo.
Yhteydenotot yrityksiltä ovat myös innostaneet tutkimusyhteistyöprojekteihin, jotka voivat tuottaa hyvin käytännönläheisiä ratkaisuja kuluttajille taistelussa viruksia vatsaan.
Antiviraalisia pintoja Marjomäen ryhmä tutkii myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Tuore rahoitus yhteisprojekteille tuli Business Finlandilta, joka myönsi kesällä Co-Creation COVID19-rahoituksen. Niissä etsitään uusia antiviraalisia pintoja yritysten kanssa.
”Tarkoituksena on käyttää löydettyjä antiviraalisia molekyylejä ja yritysten omia materiaaleja ja luoda niistä uusia tuotteita tulevia pandemioita ja epidemioita ajatellen”, kertoo Marjomäki.
Linkki Jyväskylän yliopiston JYUnity-tiedelehdessä julkaistuun juttuun.
Tilaa sähköpostiisi Jyväskylän yliopiston tutkimusuutiset suomen- tai englanninkielisenä uutiskirjeenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme