Uusi verkkosivuhuijaus saapui Suomeen - “Vaarallisempi, koska uskottavampi”

Syyskuun alussa patenttitoimisto Boco IP sai tarjouksen englantia ruotsalaisella aksentilla puhuvalta mieheltä, jossa yrityksen verkko-osoitetta oltaisiin rekisteröimässä ruotsalaisella .se-päätteellä.

Puhujan mukaan rekisteröintipyyntö oli tullut vieläpä Suomesta, hankasalmelaiselta “Antilta”. Puhuja tarjoutui auttamaan Boco IP:tä ja rekisteröimään www.bocoip.se:n sen puolesta.

“Domainhuijauksia on tullut sähköpostitse vuosia, useimmiten kiinalaisista osoitteista. Uutta on se, että nyt lähestyminen tapahtuu soittamalla ja ruotsalaisella aksentilla”, Boco IP:n lakimies Peter Åkerlund sanoo.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.bocoip.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kuva: Normaali domainhuijaus tulee Kiinasta ja sähköpostilla. Vastaanottajan nimi/merkki korvattu XXXXX-merkeillä. Kuva ei suoraan liity juttuun.

Patenttitoimistolle tehty lähestyminen oli kohtelias, kuten vedätykset usein ovat. Boco IP:llä ymmärrettiin puhelinsoitto huijaukseksi, sillä verkkotunnusten varaamiseen ei liity ennakkotutkintaa siitä, onko domain ristiriidassa jonkun toisen toiminimen tai tavaramerkin kanssa. Soittaja ei siis voinut olla tietoinen vireillä olevasta hakemuksesta verkkotunnuksen rekisteröimiseksi, eikä missään nimessä voinut edustaa virallista tahoa, joka rekisteröi verkkotunnuksia. Kyseessä oli ns. asiakkaiden kalastelupuhelu.

“Tämä on aiempia vaarallisempi huijaus, sillä se on uskottavampi. Uskon, että vastaavia soittoja on suomalaisille yrityksille tullut jonkun verran”, kommentoi IP-lakimies Åkerlund Boco IP:ltä.

Miten vastata puheluun?

Åkerlundin mukaan soittajalle kannattaa sanoa heti puhelun alussa, ettei ole kiinnostunut tarjotusta päätteestä. Jos soittaja uskoo sen, on todennäköistä, että hän ei tee sen enempää toimenpiteitä vaan soittaa seuraavalle kohteelle. Myös Boco IP lopetti puhelinkeskustelun lyhyeen.

“Tämän jälkeen puhelun saaneen henkilön kannattaa heti arvioida, onko kyseinen verkkotunnus merkityksellinen oman yrityksen myynnissä ja markkinoinnissa, joko tällä hetkellä tai pidemmällä tähtäimellä. Jos verkkotunnus on oleellinen, kannattaa se varata itselle oman tutun verkkotunnusoperaattorin tai immateriaalioikeuksiin erikoistuneen toimiston avulla”, muistuttaa Åkerlund.

Jos huijari uskoo, että domain on tärkeä yritykselle, mutta yritys ei tilaa häneltä domainin rekisteröintiä, on oleellinen vaara, että huijari varaa domainin itselleen ja alkaa kaupitella sitä tai rekisteröi domainin jollekin muulle taholle. Tämä taas alkaa häiriköidä käyttämällä domainia epäasiallisella tavalla saadakseen myytyä verkkotunnuksen kovaan hintaan.

Åkerlundin mukaan yritys pystyy taistelemaan hyvin tällaisia huijauksia vastaan, jos se on rekisteröinyt tavaramerkkinsä etukäteen ja asianmukaisesti.

“Tavaramerkkirekisteröinnit antavat yritykselle oikeuden saada huijausmielessä tehdyt domainit myöhemmin poistettua tai jopa siirrettyä itselleen. Useimmille yrityksille riittää, jos se suojaa oman yritysnimensä ja -merkkinsä tavaramerkillä kaikissa maissa, joissa on läsnä, sekä varaa tärkeimpien kohdemarkkinoiden päätteet ja .com-päätteen.”