Jyväskylän yliopisto

Väitös 9.10.2020: MS-tautia sairastavan henkilön arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää ryhmäkuntoutuksella

Jaa
Multippeliskleroosi (MS) on etenevä ja ennustamaton sairaus. Se rajoittaa kotielämää, vapaa-ajan toimintoja ja työelämään osallistumista. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan MS-tautia sairastavan oma kokemus arjen osallistumisen haasteista ei vastaa sairauden vaikeusastetta. Sen sijaan osallistumiseen vaikuttaa henkilön omat kokemukset sairauden vaikutuksista ja elämänlaadusta.
Maarit Karhula. Kuva: KS Foto
Maarit Karhula. Kuva: KS Foto

- Haasteellisista arjen toiminnoista suoriutumista edistävät henkilöiden oppimat uudet toimintatavat, kodin ja lähiympäristön esteettömyys, tarjolla olevat palvelut kuten henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut sekä lähipiirin antama oikeanlainen tuki, TtM, toimintaterapeutti Maarit Karhula sanoo.

Perinteisesti toimintakyvyn arvioinnissa on painotettu objektiivisten, ja usein kehon toimintojen arviointiin kohdentuvien, arviointimenetelmien käyttöä. Arjen toimintaan osallistuminen on kuitenkin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat useat tekijät. Siksi objektiiviset, henkilön toimintakykyä ulkopäin tarkastelevat mittarit eivät riitä kuntoutuksen tukikeinojen valinnassa. Tarvitaan henkilön omaan kokemukseen perustuvien itsearviointimenetelmien antamaa tietoa.

- Tulosten perusteella MS-tautia sairastavien henkilöiden kohtaamat haasteet arjessa vaihtelevat suuresti henkilöiden välillä riippumatta siitä sairastavatko he keskivaikeaa tai vaikeaa MS-tautia, Karhula kertoo.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että MS-tautia sairastavan henkilön arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvalla monialaisella, pitkäkestoisella ryhmäkuntoutuksella. Kuntoutusohjelman neljä teemaa - kehon hallinta, mieliala, energian säästäminen sekä kognitiiviset taidot, vastasivat osallistujien arjen toiminnan haasteisiin. Osallistujien arjen toiminnoista suoriutuminen ja tyytyväisyys omaan toimintaan edistyivät koko kahden vuoden kuntoutuksen ajan.

- Etenevä sairaus ei ole näiden tulosten mukaan este arjen toimintaan osallistumisessa tapahtuville positiivisille muutoksille. Arjen toimintaan osallistumisen edistyminen vaatii myös riittävän pitkäaikaista ja monialaista kuntoutusta, Karhula summaa.

Tutkimukseen osallistui yli 200 keskivaikeaa ja vaikeaa MS-tautia sairastavaa henkilöä

Väitöstutkimuksessa käytetyt kaksi itsearviointimenetelmää, Impact on Participation and Autonomy (IPA) ja Canadian Occupational Performance Measure (COPM) osoittautuivat luotettaviksi arviointimenetelmiksi. IPA-kyselylomakkeessa henkilöt arvioivat sitä, miten he kokevat mahdollisuutensa toimia haluamallaan tavalla siitä huolimatta, että he tarvittaessa hyödyntävät apuvälineitä tai toisen henkilön apua. COPM-haastattelumenetelmän avulla kartoitetaan henkilölle tärkeät haasteelliset arjen toiminnat.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten neurologinen sairaus, jonka syntymekanismia ei tunneta. Sairauden oireet kuten näkö- ja silmäoireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen hankaluudet, muistin, keskittymisen ja ajattelun hankaluudet sekä rakon ja suolentoiminnan ongelmat ja kipu esiintyvät eri tavoin eri ihmisillä. Suomessa MS-tautia sairastaa noin 12 000 henkilöä.

Väitöstutkimus perustuu Kelan tutkimusyksikön yhdessä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin ja Neuroliiton kanssa tekemään avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen arviointitutkimukseen, johon osallistui 113 MS-tautia sairastavaa henkilöä. Lisäksi väitöskirjassa on aineistona suomenkielisen IPA-kyselyn luotettavuuden arvioimiseksi kerätty 89 henkilön aineisto.

Maarit Karhulan terveystieteiden väitöskirjan "Participation of people with multiple sclerosis in everyday life" tarkastustilaisuus pidetään 9.10.2020 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-karhula-091020

Vastaväittäjänä toimii professori Daphne Kos (LU Leuven, Belgia) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertation numerona 282 ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8292-8 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8292-8

Taustatieto:

Maarit Karhula kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta vuonna 1988 ja valmistui toimintaterapeutiksi Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksesta 1992. Terveystieteiden maisteriksi (pääaineena toimintaterapia) Karhula valmistui Jyväskylän yliopistosta. Maisteriopinnoissaan Karhula suoritti terveysalan opettajan pedagogisen pätevyyden. Karhula on työskennellyt toimintaterapeuttina kehitysvammahuollossa ja ammatinharjoittajana. Vuodesta 2007 lähtien hän on työskennellyt tutkimus- ja kehittämishankkeissa Jyväskylän yliopistossa ja Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gerocenterissä. Nykyisessä työpaikassaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) hän on työskennellyt TKI-asiantuntijana ja tutkimuspäällikkönä vuodesta 2014 asti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maarit Karhula
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
maarit.karhula@xamk.fi

Kuvat

Maarit Karhula. Kuva: KS Foto
Maarit Karhula. Kuva: KS Foto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kartoitus: Tekoälyosaamisen puute merkittävä haaste monessa ohjelmistoalan yrityksessä – alalla uskotaan kuitenkin vahvaan kasvuun10.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toteutetussa kartoituksessa selvitettiin laajasti ohjelmistoalalla toimivien yritysten nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Tulosten mukaan ohjelmistoalalla investoidaan nyt vahvasti tekoälyyn. Kartoitukseen vastanneet yritykset näkevät tekoälyn erityisesti toimintaa tehostavana, eivät henkilöstöä korvaavana tekijänä. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että hybridityömallista on tullut alalla pysyvä käytäntö, eikä toimistolle olla palaamassa. Kartoitus tehtiin yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Software Finland ry:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye