Väitös 9.10.2020: MS-tautia sairastavan henkilön arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää ryhmäkuntoutuksella
- Haasteellisista arjen toiminnoista suoriutumista edistävät henkilöiden oppimat uudet toimintatavat, kodin ja lähiympäristön esteettömyys, tarjolla olevat palvelut kuten henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut sekä lähipiirin antama oikeanlainen tuki, TtM, toimintaterapeutti Maarit Karhula sanoo.
Perinteisesti toimintakyvyn arvioinnissa on painotettu objektiivisten, ja usein kehon toimintojen arviointiin kohdentuvien, arviointimenetelmien käyttöä. Arjen toimintaan osallistuminen on kuitenkin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat useat tekijät. Siksi objektiiviset, henkilön toimintakykyä ulkopäin tarkastelevat mittarit eivät riitä kuntoutuksen tukikeinojen valinnassa. Tarvitaan henkilön omaan kokemukseen perustuvien itsearviointimenetelmien antamaa tietoa.
- Tulosten perusteella MS-tautia sairastavien henkilöiden kohtaamat haasteet arjessa vaihtelevat suuresti henkilöiden välillä riippumatta siitä sairastavatko he keskivaikeaa tai vaikeaa MS-tautia, Karhula kertoo.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että MS-tautia sairastavan henkilön arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvalla monialaisella, pitkäkestoisella ryhmäkuntoutuksella. Kuntoutusohjelman neljä teemaa - kehon hallinta, mieliala, energian säästäminen sekä kognitiiviset taidot, vastasivat osallistujien arjen toiminnan haasteisiin. Osallistujien arjen toiminnoista suoriutuminen ja tyytyväisyys omaan toimintaan edistyivät koko kahden vuoden kuntoutuksen ajan.
- Etenevä sairaus ei ole näiden tulosten mukaan este arjen toimintaan osallistumisessa tapahtuville positiivisille muutoksille. Arjen toimintaan osallistumisen edistyminen vaatii myös riittävän pitkäaikaista ja monialaista kuntoutusta, Karhula summaa.
Tutkimukseen osallistui yli 200 keskivaikeaa ja vaikeaa MS-tautia sairastavaa henkilöä
Väitöstutkimuksessa käytetyt kaksi itsearviointimenetelmää, Impact on Participation and Autonomy (IPA) ja Canadian Occupational Performance Measure (COPM) osoittautuivat luotettaviksi arviointimenetelmiksi. IPA-kyselylomakkeessa henkilöt arvioivat sitä, miten he kokevat mahdollisuutensa toimia haluamallaan tavalla siitä huolimatta, että he tarvittaessa hyödyntävät apuvälineitä tai toisen henkilön apua. COPM-haastattelumenetelmän avulla kartoitetaan henkilölle tärkeät haasteelliset arjen toiminnat.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten neurologinen sairaus, jonka syntymekanismia ei tunneta. Sairauden oireet kuten näkö- ja silmäoireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen hankaluudet, muistin, keskittymisen ja ajattelun hankaluudet sekä rakon ja suolentoiminnan ongelmat ja kipu esiintyvät eri tavoin eri ihmisillä. Suomessa MS-tautia sairastaa noin 12 000 henkilöä.
Väitöstutkimus perustuu Kelan tutkimusyksikön yhdessä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin ja Neuroliiton kanssa tekemään avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen arviointitutkimukseen, johon osallistui 113 MS-tautia sairastavaa henkilöä. Lisäksi väitöskirjassa on aineistona suomenkielisen IPA-kyselyn luotettavuuden arvioimiseksi kerätty 89 henkilön aineisto.
Maarit Karhulan terveystieteiden väitöskirjan "Participation of people with multiple sclerosis in everyday life" tarkastustilaisuus pidetään 9.10.2020 klo 12 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-karhula-091020
Vastaväittäjänä toimii professori Daphne Kos (LU Leuven, Belgia) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertation numerona 282 ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8292-8 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8292-8
Taustatieto:
Maarit Karhula kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta vuonna 1988 ja valmistui toimintaterapeutiksi Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksesta 1992. Terveystieteiden maisteriksi (pääaineena toimintaterapia) Karhula valmistui Jyväskylän yliopistosta. Maisteriopinnoissaan Karhula suoritti terveysalan opettajan pedagogisen pätevyyden. Karhula on työskennellyt toimintaterapeuttina kehitysvammahuollossa ja ammatinharjoittajana. Vuodesta 2007 lähtien hän on työskennellyt tutkimus- ja kehittämishankkeissa Jyväskylän yliopistossa ja Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gerocenterissä. Nykyisessä työpaikassaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) hän on työskennellyt TKI-asiantuntijana ja tutkimuspäällikkönä vuodesta 2014 asti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maarit Karhula
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
maarit.karhula@xamk.fi
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Säröjä paikallisyhteisöissä: Väitöstutkimus paljastaa, miten vastaanottokeskus muuttaa maaseudun yhteisöllisyyttä11.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Mira Välimaan sosiaalityön väitöstutkimus osoittaa, että maaseudun yhteisöllisyys voi samanaikaisesti mahdollistaa erilaisuuden hyväksymisen ja tuottaa ulossulkemista. Tutkimus tarjoaa sosiaalityölle keinoja tukea yhteisöllisyyttä muutoksen keskellä. Väitöskirjan tarkastustilaisuus on 13.6. Kokkolassa.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on ponnistanut pienimmästä laitoksesta yliopiston suurimmaksi11.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Kun 1970-luvulla biologialla aloitti 20 uutta opiskelijaa vuodessa, on määrä kasvanut jo yli sataan opiskelijaan. Kasvu jättilaitokseksi on tuonut Jyväskylään ison tutkimusalakirjon aina molekyyli- ja solutason ilmiöistä ja rakenteista ekosysteemien toimintaan sekä ihmisen vaikutuksista ympäristöön.
Vyötärölle kertyvä rasva lisää virtsankarkailun riskiä11.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten kehonkoostumuksella on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin. Suurempi kehon rasvapitoisuus lisää ponnistusvirtsankarkailun riskiä. Riskitekijöitä ovat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi.
Metsä Group ja Jyväskylän yliopisto sopivat kumppanuuden aloittamisesta10.6.2025 14:11:39 EEST | Tiedote
Metsä Group ja Jyväskylän yliopisto ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka sisältää suunnitelman metsiin, metsäteollisuuteen ja puupohjaisiin tuotteisiin liittyvän tutkimuksen edistämisestä ja koulutuksen kehittämisestä vastaamaan yhä paremmin työelämän tarpeita.
Kartoitus: Tekoälyosaamisen puute merkittävä haaste monessa ohjelmistoalan yrityksessä – alalla uskotaan kuitenkin vahvaan kasvuun10.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toteutetussa kartoituksessa selvitettiin laajasti ohjelmistoalalla toimivien yritysten nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia. Tulosten mukaan ohjelmistoalalla investoidaan nyt vahvasti tekoälyyn. Kartoitukseen vastanneet yritykset näkevät tekoälyn erityisesti toimintaa tehostavana, eivät henkilöstöä korvaavana tekijänä. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että hybridityömallista on tullut alalla pysyvä käytäntö, eikä toimistolle olla palaamassa. Kartoitus tehtiin yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Software Finland ry:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme