Lähes 20 000 suomalaiselle eliölajille luettu DNA-viivakoodi
1.10.2020 12:50:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
DNA-viivakoodien lukeminen perustuu kehittyneeseen geeniteknologiaan. Eliön ulkonäön ja muiden ominaisuuksien perusteella tunnistaminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Perimään perustuva eliölajien viivakoodaus helpottaa ja nopeuttaa niiden tunnistamista ja erottamista toisistaan.
Eliölajien viivakoodausta Suomessa toteuttaa FinBOL-tutkimusprojekti, jota koordinoi Oulun yliopisto. Hanke toimii osana kansallista FinBIF-tutkimusinfrastruktuurihanketta. FinBOL on myös osa maailmanlaajuista kansainvälistä IBOL (International Barcode of Life) -projektia, jossa luodaan DNA-viivakoodikirjastoa ja tavoitteena on lopulta sisällyttää siihen maailman kaikki eliölajit.
Lajien tunnistamista DNA-tuntomerkkien avulla on kehitetty pian parikymmentä vuotta. Nyt on olemassa tehokas menetelmä niin eläimille, kasveille kuin sienille. Suomen eliölajistosta arviolta noin puolet on hyönteisiä.
”Sekvensointitekniikat ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosikymmenien aikana eikä hintakaan ole enää merkittävä este”, sanoo Suomen hankkeen koordinaattorina toimiva yli-intendentti Marko Mutanen Oulun yliopistosta.
Eliöissä on monia lajiryhmiä, joissa lajien erottaminen toisistaan pelkästään ulkoisten tuntomerkkien perusteella on melkein mahdotonta. ”Näissä lajeissa DNA-viivakoodi on usein käytännöllisin keino määrittää lajit. DNA-viivakoodi toimii myös epätäydellisissä, rikkoutuneissa näytteissä ja kaikissa yksilön kehitysvaiheissa”, kertoo Mutanen.
Nyt käytössä oleva menetelmä on nopea ja objektiivinen ja säästää tutkijoiden aikaa työläässä tunnistusvaiheessa. ”Lajiseurantoja voidaan tehdä uudella volyymilla ja tarkkuudella. Tämä on valtava etu, kun seurataan muutoksia lajikohtaisesti tai yhteisötasolla.”
Tutkijoille erityisen mielenkiintoisia ovat niin sanotut kryptiset lajit.
”Kryptisellä lajilla tarkoitetaan lajia, joka on aiemmin ollut sekoitettuna toiseen lajiin samanlaisen ulkoasun vuoksi. Esimerkiksi meillä jalokoisana (Pyralis regalis) pidetty perhoslaji ei DNA:n perusteella olekaan kyseinen laji, vaan toinen, läheinen laji, jota on hyvin vaikea ulkonäön perusteella erottaa Keski-Euroopassa esiintyvästä jalokoisasta,” Mutanen kertoo.
DNA-viivakooditutkimus parantaa käsitystämme biodiversiteetistä ja lisää ymmärrystämme lajien välisistä suhteista ja koko ekosysteemin toiminnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö, puh. 040 8246 749
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulu yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Riskinä uupuminen jo ennen töiden aloittamista – opettajiksi opiskelevien kyynistyminen alaan huolestuttaa tutkijoita31.3.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun opettajista jopa puolet harkitsee säännöllisesti ammatin vaihtamista. Tutkijat kantavat huolta jo opettajankoulutuksen aikana näkyvästä työuupumuksesta ja opiskelijoiden kyynistymisestä.
Uni puhdistaa aivoja – Oulun yliopiston tutkijat löysivät tavan mitata ilmiötä nopeasti ja turvallisesti31.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Uni auttaa aivoja puhdistumaan, ja nyt tätä prosessia voidaan mitata ihmisillä täysin kajoamattomasti. Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla aivojen nesteiden liikkeen vilkastumista unen aikana voidaan seurata nopeasti ja turvallisesti ilman varjoaineita.
Epäsäännöllinen nukkumaanmeno lisää sydäntapahtumien riskiä30.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika keski-iässä voi ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tuore Oulun yliopiston tutkimus osoitti, että suuret vaihtelut nukkumaanmenoajassa kaksinkertaistivat riskin vakaville sydäntapahtumille erityisesti alle kahdeksan tuntia nukkuvilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme