Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri: Vähimmäispalkoille asetettava rajat Euroopassa

– Tällä hetkellä voimassa on noin 23000 EU-lakia, mutta niistä vain 25, eli noin joka tuhannes, on työelämän direktiivejä. En usko kenenkään ajattelevan, että työ palkansaajien puolesta olisi valmis, Kumpula-Natri huomauttaa.

– Ilman työoloja ja –ehtoja koskevia EU-sääntöjä eri jäsenmaiden työntekijät joutuvat kilpailemaan investoinneista, eli uusista työpaikoista, epäreiluin keinoin. Ei ole oikein että jäsenmaat saavat houkutella investointeja pitämällä vähimmäispalkat köyhyysrajan alapuolella.

Kumpula-Natri painottaa, miten tuleva EU-sääntely ei heikennä suomalaista mallia tai työmarkkinajärjestöjen sopimisen asemaa.

– Esityksessä tullaan antamaa tilaa sopimisille – Suomessa, jossa vähimmäispalkat on kattavasti sovittu työehtosopimuksin, ei tarvitse direktiivin vuoksi tehdä mitään muutoksia palkkajärjestelmiin, sen enempää sopimuksin kuin lainsäädännölläkään. Direktiivillä kuitenkin varmistetaan, että kaikkien muidenkin jäsenmaiden työntekijät saisivat oikeuden säällisiin vähimmäisansioihin.

Viimekaudella Luxembourgin EU-puheenjohtajuuskaudella työministerinä toiminut ja ensin mepiksi ja sitten työkomissaariksi valittu (S&D) Nicholas Schmit vastaa vähimmäispalkkaesityksestä komissiossa ja on suuri sopimisen ystävä. Hän on kuunnellut herkällä korvalla eri työmarkkinamallin omaavia maita, mukaan lukien Pohjoismaita.

– Uutta lakia tarvitaan työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi maissa joissa ne ovat heikot ja jotta epäreilut erot työvoimakustannuksissa kapenevat. Kussakin maassa vähimmäisansiot tulee asettaa tasolle, joka kannustaa edelleen työnantajia palkkaamaan uutta väkeä, mutta ei anna heille epäreilua kilpailuetua.

– Odotan lopullista esitystä, kuinka sopimisien kulttuuria edistetään ja tarvittaessa esitetään minipalkkaa. Tarkkailen yksityiskohtia myös Suomen mallin suojaksi.