Tutkimus selvittää internetin ja somen käytön yhteyksiä nuorten aikuisten hyvinvointiin

Ns. milleniaalit eli 18–35-vuotiaiden ikäryhmä on ensimmäinen sosiaalisen median kanssa varttunut sukupolvi. Erilaiset internetin mahdollistamat palvelut ovat erottamaton osa nuorten aikuisten elämää sekä työssä että vapaa-ajalla.

Sosiaalisen median suosio kasvaa tasaisesti eri ikäryhmissä. Arkikielessä somen käytön kielteisistä vaikutuksista ja someriippuvuudesta puhutaan usein kevyesti, jopa vitsaillen. Vaikka somen käytöllä on paljon myönteisiä vaikutuksia, siihen liittyy myös ongelmallisia piirteitä ja ääritapauksissa jopa riippuvuusoireita.

”Some kulkee älypuhelimen mukana kaikkialle ja vie huomaamatta paljon aikaa. Tämä saattaa heijastua kielteisesti esimerkiksi arjenhallintaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Nuorten sosiaalisen median käytöstä tarvitaan lisää tietoa, jotta voimme kehittää tukea niille, joiden arkeen se tuottaa liiallisia haittoja”, PsM Terhi Mustonen Sosped-säätiöstä toteaa. Säätiön Somerajaton-hanke tuottaa tukea ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön.

Toleranssin kasvu eli tarve käyttää somea yhä enemmän on yksi merkki riippuvuudesta. Muita oireita voivat olla somen käyttö tunteiden säätelyn välineenä, hallinnan puute, yritykset vähentää tai lopettaa käyttö sekä retkahdukset.

Vaikka sosiaalisen median käyttö ei täyttäisi riippuvuuden tunnusmerkkejä, voi se silti tuottaa arkisia haasteita.

”Kun aina on mukavaa tekemistä käden ulottuvilla, vaatii itsekuria keskittyä esimerkiksi opiskeluun. On tärkeää saada laaja käsitys siitä, miten erityisesti nuoret aikuiset käyttävät sosiaalista mediaa ja sen eri sisältöjä. Haluamme selvittää ongelmallisen somen käytön yleisyyttä sekä sitä, kuinka sosiaalinen media ja digilaitteet vaikuttavat nuorten aikuisten hyvinvointiin”, tutkija Niko Männikkö Oulun yliopistosta kertoo.

Ikävälille 18–35 sijoittuu useita tärkeitä vaiheita itsenäistymisestä oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa. Liiallinen uppoutuminen somemaailmaan voi vaikuttaa kielteisesti ajanhallintaan ja minäkuvaan sekä lisätä ahdistus- ja masennusoireita. Toisaalta some on kiinteä osa nuorten aikuisten arkea, ja sen käyttöä saatetaan jopa edellyttää töissä ja kaverisuhteissa.

”Odotamme tutkimustulosten paljastavan yhteyksiä somen käytön määrän ja laadun sekä hyvinvoinnin eri osa-alueiden välillä. Tulokset antavat meille tietoa erityisesti siitä, kuinka moni vastaajista kokee aidosti haittoja internetin tai sosiaalisen median käytöstä. Tämänkaltainen tieto on ensisijaisen tärkeää, jotta tiedämme minkälaista tukea ja tietoa on tarve kehittää”, Niko Männikkö sanoo.

Vastauksia kyselyyn toivotaan kaikilta 18–35-vuotiailta, myös heiltä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa vain vähän. Kysely kartoittaa laajasti elämän eri osa-alueita elintavoista ihmissuhteisiin sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://www.oulu.fi/terveystieteet/somesurvey2020