Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi
12.10.2020 10:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Tässä miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Opettajaseminaari on kansakoulunopettajien koulutuksesta Suomessa käytetty nimitys.
Seminaarin seuraajat korkeakoulu ja yliopisto ovat jatkaneet seminaarin luomaa linjaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi kasvatusalan eurooppalaiseen opetus- ja tutkimustraditioon sekä Euroopan yhdentymiseen tekemällä monipuolista kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen ja alan tutkimuksen edistämiseksi.
– Olemme iloisia voidessamme esittää näin vahvasti suomalaista koulutusjärjestelmää edustavan esimerkin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi. Seminaarinmäellä voidaan näin edistää laajemmin ymmärrystämme koulujärjestelmän merkityksestä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, historian ja etnologian laitos, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, opettajankoulutuslaitos sekä Jyväskylän kesäyliopiston Lasten ja nuorten yliopisto.
Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat Suomesta ehdolla myös Kalevalan ylirajainen perintö, Malmin lentoasema, Minna Canthin perintö: tasa-arvo sekä Vanha Raahe.
Tunnuksia myönnetään merkittäville kulttuuriperintökohteille
Suomalaisilla kulttuuriperintötoimijoilla on ensi keväänä ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2014 yhteensä 48 kohteelle, jotka liittyvät mm. rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.
Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 1.4.– 10.8.2020. Museovirasto vastaanotti määräaikaan mennessä viisi hakemusta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2021, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2022. Seuraava haku on keväällä 2023.
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi, p 029533 6017
Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 040 550 6099
Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta
https://www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/euroopan-unioni-ja-kulttuuriperinto/euroopan-kulttuuriperintotunnus
Euroopan komission sivut ja kulttuuriperintötunnuksen saaneet kohteet
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites_en
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus tuo uutta tietoa faagihoitojen ja antibioottien yhteisvaikutuksista4.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Sigrid Juséliuksen säätiö on myöntänyt 3-vuotisen rahoituksen rahoituksen Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle, jossa selvitetään bakteereita infektoivien virusten eli faagien mahdollisuuksia antibioottihoitojen tukena.
Monialainen kestävyystieteen konferenssi tuo alan huippuasiantuntijat Jyväskylään 6.–8.5.202628.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään 6.–8.5.2026 Jyväskylän yliopistossa. Konferenssi tuo yhteen yli 300 tutkijaa ja asiantuntijaa rakentaen tieteidenvälistä kansainvälistä yhteistyötä ilmastokriisin, luontokadon ja sosiaalisen eriarvoisuuden ratkaisemiseksi. Tapahtuma on avoin median edustajille.
Tutkimus: Lempimusiikki auttaa jaksamaan kovatehoista harjoittelua pidempään28.4.2026 07:44:38 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan itse valittu musiikki voi pidentää kovatehoista kestävyysharjoittelua ilman, että suoritus tuntuu raskaammalta. Kuntoilijoilla teetetyssä tutkimuksessa osallistujat jaksoivat polkea musiikin tahdissa lähes 20 prosenttia pidempään. Tuloksilla on käytännön hyötyä niin urheilijoille kuin jokapäiväisille kuntoilijoille.
Uusi korkeakoulupedagogiikan tutkimusprofessori nostaa tiedon merkityksen osaamisen rinnalle27.4.2026 16:56:02 EEST | Tiedote
Koulutuksen tutkimuslaitoksen uusi tutkimusprofessori Johanna Annala tutkii korkeakoulujen opetussuunnitelmien merkitystä opiskelijan, opettajien, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tutkimus: Uhrius ei ole neutraalia, vaan vallankäytön väline terrorismikeskusteluissa27.4.2026 14:51:14 EEST | Tiedote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että uhriutta rakennetaan julkisessa terrorismikeskustelussa strategisesti ja myös poliittisiin tarkoituksiin. FM Anna‑Maija Ylä‑Mattila analysoi Saksassa käytyä yhteiskunnallista keskustelua äärioikeisto‑ ja ääri‑islamistisesta terrorismista ja paljastaa eroja siinä, keitä pidetään suremisen arvoisina uhreina, ja ketkä jäävät keskustelussa varjoon. Tutkimus tarkastelee ensiauttajia osana laajempaa kysymystä siitä, kenet ylipäätään nähdään terrori-iskujen uhrina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme