Emootiot ovat ihmiselle evolutiivisesti varhain kehittynyt toiminnanohjausjärjestelmä. Se koordinoi myös ihmisten sosiaalista yhteistoimintaa eli eräänlaista laumakäytöstä.

Yhteistahdistuminen eli synkronia on ilmiö, jossa kahden tai useamman henkilöt fysiologiset vasteet, esimerkiksi sydämen syke tai kämmenten hikoilu, alkavat kulkea samaan tahtiin. Simo Järvelän väitöstutkimuksen mukaan yhteistahdistuminen liittyy erilaisiin psykologisiin ilmiöihin kuten empatiaan ja sosiaaliseen läsnäoloon. Tutkimuksen havainnot auttavat ymmärtämään empatian kaltaisten prosessien perimmäistä luonnetta ja kehollisuuden vaikutusta niihin.

– Tutkin yhteistahdistumista digitaalista mediaa käytettäessä. Koehenkilöt katselivat pienryhmässä elokuvia, pelasivat tietokonepeliä eri kilpailuasetelmissa parin kanssa ja meditoivat jaetussa virtuaaliympäristössä, Järvelä kertoo.

Synkronia tuottaa vahvempaa vuorovaikutteisuutta

Yhteistahdistuminen on yhteydessä sekä empatiaan että sosiaalisen läsnäolon tuntemukseen.

– Elokuvia katsellessa sellaiset parit, joiden sydämen sykkeet olivat enemmän synkroniassa keskenään, kokivat vahvempaa sosiaalista läsnäoloa ja vuorovaikutteisuutta, Järvelä kertoo.

Käytettävissä oleva sosiaalisesti hyödynnettävän tiedon määrä ja tarkkaavaisuus tuntuvat vaikuttavan synkronoitumiseen, mutta kanssakäymisen sävy ei.

– Esimerkiksi tietokonepeliä pelatessa asetelman vaihtaminen kilpailusta yhteistyöhön ei vaikuttanut synkronian määrään. Tietokonepelaajan mukana oleminen kuitenkin vähensi synkroniaa, koska pelaajat eivät olleet enää ainoita oleellisia toimijoita eivätkä voineet keskittyä vain toisiinsa.

Yhteistahdistumisen visualisointi reaaliaikaisesti lisäsi koettua empatiaa ja sosiaalista läsnäoloa. Koehenkilöiden välisen synkronian näkyminen esimerkiksi näytöllä sykkivänä sydämenä lisäsi koettua empatiaa.

Etäteknologian empatialle on tilausta

Yhteistahdistuminen on Järvelän mukaan ilmiönä tunnettu. Sen yhteyttä empatiaan on tutkittu esimerkiksi potilaiden ja terapeuttien välisessä vuorovaikutuksessa. Digitaalisen median käytön yhteys sosiaalisen läsnäolon kokemukseen on tutkimusaiheena uusi.

Yhteistahdistumista mittaamalla voidaan antaa ihmisryhmälle reaaliaikaista tietoa siitä, missä määrin he ovat synkroniassa keskenään. Tällaiset sovellukset voivat helpottaa ja tehostaa tiimityöskentelyä ja toisaalta mahdollistaa aktiivisemman tunnetaitojen käyttämisen. Se vuorostaan edistää esimerkiksi työhyvinvointia.

– Synkroniaa tukevaa teknologiaa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään, ja prototyyppejä on kehitteillä myös Suomessa, Simo Järvelä sanoo.

– Polarisoituvassa ja vihapuheen täyttämässä maailmassa ihmisille voi olla valaisevaa ymmärtää, että synkronoitumista tapahtuu läheisessä vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa. Siihen ei vaikuta se, pelaammeko peliä yhdessä kilpaillen vai samalla puolella. Ehkä pelkkä ajatus siitä on pientä vastalääkettä me vastaan muut -ajatteluun.

***

FM Simo Järvelä väittelee 22.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Physiological Synchrony and Affective Protosocial Dynamics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3A.

Vastaväittäjänä on professori Veikko Surakka, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Martti Vainio.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in Cognitive Science.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa