Aineenopettajilla eniten työuupumista

Tulokset osoittivat, että monenlaiset taustatekijät olivat yhteydessä opettajien uupumukseen. Yhteydet olivat kuitenkin enimmäkseen heikkoja. Eniten opettajien työuupumukseen oli yhteydessä se, oliko opettaja luokanopettaja, aineenopettaja vai erityisopettaja. Rehtoreilla ja johtajaopettajilla esiintyi muita vähemmän uupumista. Ylempien luokkien opettajat olivat uupuneempia kuin alempien.

Erityisoppilaita ei saanut olla liikaa

Erityisoppilaiden tai tukea tarvitsevien oppilaiden läsnäolo luokassa ei ollut yhteydessä opettajan suurempaan uupumukseen, jos heitä oli korkeintaan yhdestä kolmeen. Yhteys alkoi näkyä vasta, kun tällaisia oppilaita oli vähintään neljä samassa luokassa. Opettajan uupumus oli tässäkin tapauksessa suurempaa vain, jos luokassa ei ollut avustajaa. Jos luokassa oli avustaja, opettajan uupumus ei lähtenyt kasvuun ennen kuin erityisoppilaiden määrä nousi kuuteen tai sen yli.  

Koulunkäynnin ohjaajia tai avustajia ei johdonmukaisesti sijoitettu juuri niihin luokkiin, joissa oli eniten tukea tarvitsevia oppilaita, toteaa tutkimuksen toinen tekijä professori Timo Saloviita. Avustajia oli jostain syystä eniten pienissä kouluissa ja maaseudulla.

Luokkakoolla vain vähän merkitystä

Luokan oppilasmäärällä oli suoraviivainen yhteys luokanopettajan uupumiseen, mutta se oli vähäinen. Työuupumisen kannalta ei ollut sanottavaa eroa edes sillä, oliko luokanopettajalla 18 vai 28–40 oppilasta. Aineenopettajilla ja erityisopettajilla yhteydet olivat samoin vähäisiä tai olemattomia.

Huomiota ongelmakohtiin

Tutkimus osoitti, että lukuisat tekijät olivat yhteydessä opettajan ilmoittamaan uupumiseen. Opettajien työuupumuksen vakavimmat muodot olivat kaikkein yleisimpiä suurten kaupunkien suurissa kouluissa ja siellä erityisesti peruskoulun yläluokilla. Niissä varsinkin miespuoliset aineenopettajat arvioivat työuupumuksensa muita korkeammaksi. Tähän ryhmään tulisi kiinnittää huomiota, suosittelee Saloviita. Erään keinon tilanteen kohentamiseen voisi tarjota yhteisopettajuus, jota onkin alettu kouluissa suosia.

Lisätiedot:

Timo Saloviita timo.saloviita@jyu.fi  

puh. 045 175 1028

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Teaching and Teacher Education –lehdessä ja on vapaasti luettavissa.

Timo Saloviita ja Eija Pakarinen: Teacher burnout explained: Teacher-, student-, and organisation-level variables. Teaching and Teacher Education, Volume 97, January 2021.