Vuoroasumisen yleistyminen vaatii muutoksia sosiaaliturvaan

Tilastokeskuksen arvion mukaan kahdessa kodissa vuorotellen asuvia lapsia on Suomessa jo yli 100 000. Samalla lapsiperheiden sosiaaliturva sekä palvelut laahaavat kehityksen perässä. Sosiaaliturvan ja palveluiden puute johtaa tilanteeseen, jossa lapsen vuoroasuminen edellyttää perheiltä huomattavia taloudellisia resursseja. Vuoroasumisen tulisi kuitenkin olla mahdollista jokaiselle lapselle silloin, kun järjestely on lapsen edun mukainen.

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mirka Soinikoski (vihr.) painottaa, että vuoroasumisen yleistyminen vaatii muutosta ajatteluun sekä perheistä että sosiaaliturvasta.

”Meidän tulee tunnistaa, että vuoroasuminen on monelle perheelle toimiva järjestely, joka turvaa lapsen tiiviit suhteet molempiin vanhempiinsa. Sen jälkeen tulee hyväksyä, että vuoroasuva lapsi maksaa yhdessä kodissa asuvaa lasta enemmän paitsi vanhemmille, myös yhteiskunnalle.”

Vuoroasuvan lapsen korkeammat kustannukset johtuvat ennen kaikkea kahden kodin kiinteistä asumiskustannuksista. Vuoroasuva lapsi tarvitsee molempiin koteihinsa oman tilan. Vanhempi maksaa isommasta asunnosta myös silloin, kun lapsi on toisen vanhemman luona.

Lapsella voi olla väestörekisterissä vain yksi virallinen kotiosoite, mikä asettaa vanhemmat eriarvoiseen asemaan, sillä suurin osa lapsen arjen näkökulmasta tärkeistä palveluista myönnetään lapsen virallisen kotiosoitteen perusteella. Esimerkiksi koulukyyti järjestyy vain yhdestä kodista, vaikka lapsi asuisi vuorotellen kahdessa eri kodissa.

Väestörekisteriin kirjatun osoitteen mukana seuraa parhaimmillaan satojen eurojen tulonsiirrot kuukaudessa asumistuen, lapsilisien sekä toimeentulotuen lapsikorotuksen muodossa. Kirjoilla oleva lapsi oikeuttaa myös esimerkiksi sisarusalennukseen perheen muiden lasten varhaiskasvatusmaksuista.

Käytäntö aiheuttaa erityisesti pienituloisille vanhemmille paineita vaatia lasta kirjoille omaan kotiinsa. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa turhiin oikeudenkäynteihin.

Monimuotoiset perheet -verkoston johtavan asiantuntija Anna Moringin mukaan vuoroasumisen ongelmiin on mahdollisuus tarttua sosiaaliturvauudistuksessa.

”Vuoroasuva lapsi tulee jatkossa huomioida molempien vanhempien asumistuessa. Käynnissä oleva sosiaaliturvauudistus on mahdollisuus päivittää etuusjärjestelmää vastaamaan perheiden monimuotoisia tarpeita. Asumistuen puute ei esimerkiksi saa olla esteenä lapsen edun mukaiselle vuoroasumisjärjestelylle.”

Toisinaan ratkaisuksi esitetään etuuksien puolittamista ja jakamista tasaisesti molemmille vanhemmille. Vaikka ratkaisu kuulostaa helpolta, ei asia ole näin yksinkertainen.

”Se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, on tällä hetkellä oikeudellisessa vastuussa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatusmaksuista, poliklinikkamaksuista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista. Jos sosiaaliturvaan liittyvien tulonsiirtojen puolittamista harkitaan, tulee myös vanhempien taloudellista vastuuta jakaa nykyistä tasaisemmin.

***

Kutsu: Kenen sosiaaliturva – vastaako sosiaaliturva perheiden tarpeisiin? -webinaari 18.11. klo 9–10.30.

Miltä sosiaaliturvauudistus näyttää monimuotoisten perheiden näkökulmasta? Tunnistetaanko sosiaaliturvakomitean työssä perheiden muuttuvat elämäntilanteet ja moninainen arki? Miten perhe määritellään?

Lapsen vuoroasumisesta ja sosiaaliturvasta alustaa KELAn tutkija Anneli Miettinen. Sijaisperheiden sosiaaliturvahaasteista alustaa Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. Tämän jälkeen keskustelua jatkaa kansanedustajista koostuva paneeli.

Webinaari toteutetaan Zoom-verkkokokoustyökalulla. Tapahtuman järjestää eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmä. Lisätietoja: https://monimuotoisetperheet.fi/webinaari-kenen-sosiaaliturva-vastaako-sosiaaliturva-perheiden-tarpeisiin/