Kuka on suomenkielinen? Edistynytkin suomenoppija joutuu neuvottelemaan paikastaan kieliyhteisössä
Kielen oppimisen ja sosiolingvistiikan näkökulmia yhdistävässä väitöskirjassaan M.A. Katharina Ruuska on tutkinut juuri tällaisia usein ”poikkeusyksilöinä” pidettäviä puhujia.
Väitöskirjaansa varten Ruuska haastatteli kahtatoista Suomessa asuvaa ja suomea erittäin hyvin puhuvaa aikuista. Neljää heistä hän myös pääsi seuraamaan tarkemmin työpaikalla tai harrastuksissa.
Tutkimuksen keskiössä olivat osallistujien kokemukset siitä, miten heidät kohdataan arjessa, sekä se, miten kieli-ideologiat eli vakiintuneet käsitykset suomen kielestä ja esimerkiksi sen oppimisen vaikeudesta vaikuttavat näihin kokemuksiin.
– Melkein kaikki tutkimukseni osallistujat kertoivat esimerkiksi, että heitä pidetään usein suomenruotsalaisina tai vironkielisinä – ikään kuin suomen kielen oppiminen muulla taustalla olisi mahdotonta, Ruuska kertoo.
Yksi tärkeä näkökulma tutkimuksessa oli kielellinen legitimiteetti eli kysymys siitä, millaisessa asemassa suomen kielen myöhemmin elämässä oppineet ovat kieliyhteisössä ja millainen kielenkäyttö mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen eri tilanteisiin. Tutkimuksen osallistujat joutuivatkin miettimään omaa kielenkäyttöään todella tarkkaan.
– Esimerkiksi murteen tai puhekielen käyttö näyttäytyi tutkimuksessa monimutkaisena asiana. Toisaalta osallistujat kokivat, että lähiyhteisön puhetavan omaksuminen oli luontevaa ja loi kuuluvuuden tunteen, ja toisaalta he muualta tulleina myös kyseenalaistivat oikeuttaan käyttää tiettyyn paikkaan tai sosiaaliseen ryhmään sidottuja kielimuotoja, Ruuska havainnollistaa.
Tutkimukseen osallistuneiden kokemuksissa heijastuvat myös yhteiskunnalliset rakenteet.
– Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla nämä henkilöt ovat usein ainoita ei-äidinkielisiä suomenpuhujia työ- tai opiskelukavereidensa joukossa ja siksi erilaisuuden kokemus helposti korostuu. Moninaisemmissa työyhteisöissä osallistujat kokivat taas helpommin olevansa tavallisia suomen kielen puhujia, Ruuska havaitsi.
M.A. Katharina Ruuskan suomen kielen väitöskirjan "At the nexus of language, identity and ideology: Becoming and being a highly proficient second language speaker of Finnish" tarkastustilaisuus pidetään 9.11.2020 klo 17:00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Peter De Costa (Michigan State University) ja kustoksena professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa osoitteessahttps://r.jyu.fi/dissertation-ruuska-091120.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 805 3226.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8366-6.
Taustatietoja:
Katharina Ruuska (s. 1985) opiskeli Pohjois-Euroopan ja Baltian maiden kieliä ja kulttuureja, sosiologiaa ja kulttuuriantropologiaa Mainzin yliopistossa Saksassa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 2013 ja aloitti suomen kielen jatko-opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014. Lukuvuonna 2019-2020 Ruuska työskenteli Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella soveltavan kielitieteen yliopistonopettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Building Blocks –tutkimushankkeessa (https://buildingblocksresearch.com), jossa tutkitaan työelämässä tarvittavien suomen kielen resurssien kehitystä aikuisilla maahanmuuttajilla, joiden tavoitteena on työllistyä omalle alalleen Suomessa.
Lisätietoja:
Katharina Ruuska, 040 175 0532, katharina.m.ruuska@jyu.fi,
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kirjoitan, koska haluan!5.9.2025 17:50:09 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden nuorten joukossa. Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”4.9.2025 13:09:28 EEST | Tiedote
Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.
Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä4.9.2025 10:45:59 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.
Lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi pääteemana kansainvälisessä konferenssissa Peurungassa 9.–12.9.4.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää Paediatric Work Physiology 2025 -konferenssin 9.–12. syyskuuta Peurungassa. Tapahtuma kokoaa yhteen lasten liikunnan ja terveyden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin pääteemana on lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi, ja ohjelmassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lasten terveyteen ja liikuntaan.
Tuhkasta tehoa biokaasun tuotantoon4.9.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että tuhka näyttää olevan erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin sekä metaanin tuotannon että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksien kannalta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biomass and Bioenergy -lehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme