Lämpenevät talvet tuovat haasteita maanteiden talvihoitoon (Keski-Suomi ja Itä-Suomi)
Ennen lumien tuloa voi teillä ja etenkin siltapaikoilla esiintyä jo mustaa jäätä, jota autoilijoiden on vaikea erottaa. Tähän näkymättömään jäähän kannattaa aina varautua. Suolauskaluston näkyminen tiellä on varma merkki siitä, että liukkautta on ainakin paikka paikoin. Lumisateiden myötä aurauskalusto ilmestyy muun liikenteen sekaan. Autoilijoiden on syytä noudattaa suurta varovaisuutta ja alentaa nopeutta kohdatessaan aurauskalustoa. Moottoriteillä aurataan useammalla aura-autolla. Tällöin autoilijoiden tulisi välttää aura-auton ohittamista ja ajautumista niiden väliin. Muillakaan teillä ohittamista ei suositella. Aura-auto siirtyy aika ajoin levikkeelle, jolloin se antaa selkeästi ohitusmahdollisuuden. Varsinkin pakkaskelillä pöllyävä lumi vaikeuttaa näkyvyyttä. Tällöin autoilijan on syytä pitää riittävä etäisyys aura-autoon.
– ELY-keskus muistuttaa tienkäyttäjiä siitä, että kesäkeliä vastaavia olosuhteita ei voida talvikaudella saavuttaa edes päätieverkolla, vaikka kaikki resurssit ovat täysimittaisesti käytössä. Autoilijoiden vastuu liikenteessä korostuu ja ajonopeudet sekä turvaetäisyydet tulee sopeuttaa kulloinkin vallitsevan kelin mukaan. Arki saadaan kuitenkin rullaamaan tienkäyttäjien, tienpitäjän ja urakoitsijoiden yhteistyöllä, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.
Maanteiden hoidon toteutus
Maanteiden hoito toteutetaan koko maassa täysin urakoimalla ja urakat ovat monivuotisia, laajoja palvelusopimuksia. Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon ELY-keskukset määrittävät alueillaan työt ja halutun laatutason Väyläviraston määrittämien valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon hankinta on keskitetty itäiselle hankinta-alueelle, jonka toiminnasta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus. Maanteiden hoidon kilpailutus on keskitetty valtakunnallisesti läntiselle hankinta-alueelle ja siitä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Itäinen hankinta-alue (Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat) on jaettu 21 tiestön hoitourakkaan, joista 13 urakkaa perustuu vielä vanhaan alueurakkamalliin ja 8 urakkaa uuteen maanteiden hoitourakkamalliin. Molemmissa urakkamalleissa urakoitsijat organisoivat työt, valitsevat työmenetelmät, hankkivat aliurakoitsijat ja materiaalit sekä vastaavat laadusta ja sen raportoinnista ELY-keskukselle sopimusasiakirjojen edellyttämällä tavalla. ELY-keskus valvoo toteutunutta laatua pistokoeluontoisesti maastossa sekä kunnossapitokaluston reaaliaikaisen tilannekuvan avulla. Lisäksi on hankittu ulkopuolista laadunvalvontapalvelua.
Uudessa maanteiden hoitourakkamallissa riskejä on pyritty jakamaan paremmin ja urakat ovat tavoitehintapohjaisia, maksuperusteena toteutuneet työt. ELY-keskuksen valvoja osallistuu myös aliurakoitsijoiden valintaan ja laaduntuottoa pystytään valvomaan paremmin jo työnaikana. Uusi maanteiden hoidon urakkamalli tulee käyttöön vaiheittain kilpailutuskierron yhteydessä ja kaikissa urakoissa se on käytössä syksyllä 2023 mennessä. Pääurakoitsijoina alueella toimivat Destia Oy, YIT Suomi Oy ja Savon Kuljetus Oy.
Talvihoidon laatutasoon vaikuttaa tien toiminallinen luokka ja liikennemäärä
– Maanteiden talvihoito perustuu Väyläviraston vuonna 2018 päivittämiin toimintalinjoihin, jossa maantiet on jaettu tienkäytön ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella kuuteen talvihoitoluokkaan. Talvihoitoluokat määrittelevät tienhoidon tason, toimenpiteisiin lähtökynnykset ja sen, missä ajassa urakoitsijoiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja milloin niiden tulee olla tehtynä. Töitä tehdään vuorokaudenajasta riippumatta, kertoo Partanen.
Ylimpiin talvihoitoluokkiin (Ise ja Is) kuuluvat vilkasliikenteiset päätiet, joita alueen maanteistä on yhteensä noin 9 % (noin 1 980 km). Näillä teillä käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa suolaa läpi talven. Toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti, kun tarvetta ilmenee. Niinpä polanteita ei juuri pääse muodostumaan.
– Usein kuulee myös väitteitä, että lunta sulatettaisiin aurauksen sijasta suolaamalla. Tietynlaisissa olosuhteissa suolausta joudutaan kuitenkin tekemään liukkaudentorjunnan vuoksi lumisateenkin aikana aurauksen yhteydessä, Partanen jatkaa.
Muu päätieverkko sekä vilkkaat seutu- ja yhdystiet, joita alueen maanteistä on noin 18 % (noin 3 810 km) on jaettu liukkaudentorjunnan osalta päällysteen mukaan pääosin suolalla hoidettaviin (Ib) ja pääosin hiekalla hoidettaviin teihin (Ic). Näin varaudutaan paremmin nopeasti muuttuviin sääolosuhteisiin tiestöllä, jonka päällysteet kestävät suolaa ja turvataan päällysteen elinkaarta paremmin tiestöllä, joka kestää suolaa huonosti. Suolalla liukkautta torjuttavat tie ovat pääosan talvea paljaita tai niillä voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa voi esiintyä liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivalla liukkaudentorjunnalla. Tiet, joilla liukkautta torjutaan pääosin hiekalla, ovat talvikaudella yleensä joko osittain tai kokonaan polannepintaisia. Suolaa näillä teillä käytetään vain poikkeustapauksissa tai kun ennakoidaan erityisen vaikeita keliolosuhteita. Erityisesti syksyisin voidaan kuitenkin liikenneturvallisuussyistä käyttää suolaa.
Valtaosa alueen maanteistä, noin 73 % (noin 15 660 km), kuuluu alimpiin hoitoluokkiin (II ja III). Tiestö on pääosan aikaa polannepintainen, mutta paikoin tie voi olla lievästi urautunut. Tie on normaalitilanteissa maltilliseen liikennöintiin riittävän pitävä ja tasainen. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että liikkuminen normaalitilanteissa on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan vain ongelmatilanteissa. Sään muuttuessa ja erityisesti veden sataessa polannepinnalle keli voi olla useiden tuntien aikana ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii suurta varovaisuutta.
Teknologia apuna tienpidossa
Valtatie 4:llä Helsingin ja Oulun välillä pilotointi olosuhdetiedon hyödyntämistä jatkuu tulevalla talvikaudella. Tiejaksolla liikennöiviin linja-autoihin sekä rekkoihin on asennettu keliolosuhteita mittaavia laitteita. Kyseessä on Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten sekä Väyläviraston yhteishanke. Keliolosuhteita voidaan seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://roadweather.online/.
– Myös maitotiejärjestelmä laajenee tulevana talvena Ylä-Savon ja Pirkanmaan alueiden lisäksi kattamaan Keski-Suomen. Alueella liikennöivät maitoautot on varustettu laitteilla, joilla voidaan raportoida maanteiden kuntopuutteista tai muista liikennöintiä haittaavista puutteista suoraan liikennekeskuksen kautta paikalliselle hoitourakoitsijalle. Kyseessä on ELY-keskusten, Väyläviraston ja Valion yhteishanke, toteaa Partanen.
Katso myös nämä:
Teiden talvikunnossapidon tietopaketti, Väylävirasto: https://vayla.fi/-/teiden-talvikunnossapidon-tietopaketti
Tienkäyttäjät voivat Ilmoittaa akuuteista ongelmista Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (24/7, pvm/mpm)
Palautetta talvikunnossapidosta Palauteväylän kautta: https://palautevayla.fi/aspa
Ajantasainen tieto talvikunnossapidosta (esim. auraus, suolaus ja hiekotus): https://liikennetilanne.tmfg.fi/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kunnossapitoyksikön päällikkö
Vesa Partanen
p. 0295 026 750
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Liikenneturvallisuuspalkinto liikenneinsinööri Jarmo Tihmalalle (Itä-Suomi)27.5.2025 11:11:48 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 liikenneturvallisuustekona palkittiin Joensuun kaupungin liikenneinsinööri Jarmo Tihmala monta vuosikymmentä kestäneestä ansiokkaasta työstä liikenneturvallisuuden hyväksi.
Vårens fiskutplanteringar har slutförts i Finlands kustområden26.5.2025 08:45:00 EEST | Pressmeddelande
Fiskutplanteringarna för våren 2025 har framgångsrikt avslutats inom Egentliga Finlands NTM-centrals verksamhetsområde. Miljontals fiskar har planterats ut för att stärka de naturliga fiskbestånden i såväl älvar, sjöar som havsområden. Utplanteringarna har finansierats med fiskerihushållningsavgifter som samlats in från verksamhetsutövare. Avsikten med fiskerihushållningsavsikterna är att kompensera för skadliga effekter på fiskbestånden. Tack vare den långt framskridna våren har utplanteringarna i år kunnat genomföras i snabb takt.
Kevään kalaistutukset saatu päätökseen Rannikko-Suomen alueella26.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kevään 2025 kalaistutukset on saatu onnistuneesti päätökseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Miljoonien kalojen istutuksilla vahvistetaan luonnon kalakantoja niin joissa, järvissä kuin merialueilla. Istutukset on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille. Pitkälle edennyt kevät on tänä vuonna mahdollistanut istutusten nopean toteutuksen.
Kesän tiemerkintätyöt ovat alkaneet Itä-Suomessa22.5.2025 08:38:03 EEST | Tiedote
Kesän tiemerkintätyöt ovat alkaneet Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Tiemerkintöjen ylläpitoon ja uusiin tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna Itä-Suomessa noin neljä miljoonaa euroa.
Valkoposkihanhien päämuutto käynnistyi maanantaina 19.5.202521.5.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien päämuutto käynnistyi maanantaina 19.5.2025. Tiistaina 20.5. Porvoon Söderskärillä havaittiin 278 000 muuttavaa valkoposkihanhea sekä Parikkalan Uukuniemellä 252 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalan alueella oli ennen päämuuttoa noin 400 000 valkoposkihanhea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme