HUS mukana tutkimuksessa koronaviruspandemian vaikutuksista sairaalan toimintaan ja potilaiden hoitoon
HUSissa alkaneessa kuuden sairaalan yhteistutkimuksessa selvitetään, miten koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut yliopistosairaaloiden toimintaan. Lisäksi tarkastellaan potilaiden ja hoitojaksojen, erityisesti päivystyspotilaiden ja -leikkausten, määrien muutoksia. Alustavien tulosten odotetaan valmistuvan tämän vuoden puolella.
Suomalaiset sairaalat ovat laatineet omat suunnitelmansa koronaviruspandemiaa varten, sillä Suomessa ei ole ollut, niin kuin ei muissakaan maissa, koko maan laajuista toimintasuunnitelmaa näin laajan pandemian varalle.
”Tutkimme, miten sairaalat ovat ratkaisseet ja johtaneet toimintansa. On myös tärkeää ymmärtää, miten poikkeustilanteessa priorisoidaan eri potilasryhmien hoitoa ja miten poikkeustilannetta ryhdytään purkamaan”, HUSin osalta tutkimuksesta vastaava ortopedian ja traumatologian osastonylilääkäri Minna Laitinen kertoo.
Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Kuinka paljon sairaalahoitoa tarvittiin keväällä 2020 muuhun kuin COVID-19-taudin hoitoon?
- Millä tavoin sairaalat järjestivät päivystykselliset ja kiireelliset toimintansa ja resurssinsa pandemian aikana 2020–2021?
- Mitä väestötason seurauksia diagnoosien ja hoitojen viivästymisillä on?
- Kuinka hyvin sairaalat onnistuivat johtamaan toimintaansa koronaviruspandemian aikana ja miten sairaaloissa onnistuttiin luomaan ja ylläpitämään tilannetietoisuutta?
- Mitä reaaliaikaista tietoa sairaalat keräsivät ja hyödynsivät toimintansa järjestämisessä ja mitä tietoa sairaalat tarvitsevat tulevaisuudessa?
- Miten hyvin paikalliset ennustemallit onnistuivat arvioimaan sairaalan resurssien käyttöä koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aikana ja miten ennustemalleja tulee kehittää?
Pandemian levitessä on sairaaloihin perustettu koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyviä yksiköitä. Tätä varten tehohoito- ja kirurgiayksiköitä on yhdistetty, sillä niissä molemmissa tarvitaan hengityskoneita sekä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa kriittisesti sairaita. Myös muun henkilökunnan työaikaa on ollut sidottuna poikkeusjärjestelyjen suunnittelemiseen, johtamiseen ja toteuttamiseen. Kiireettömiä vastaanottoja ja toimenpiteitä peruttiin maaliskuusta lähtien. Näistä toimenpiteistä on seurannut suuri hoitovelka, jonka pitkäaikaisseurauksia ei vielä tiedetä.
Tutkimuksessa ovat mukana HUSin lisäksi Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Keski-Suomen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala, Karolinska Universitetssjukhuset Ruotsista ja Tarton yliopistosairaala Virosta. Tutkimusta johtaa ortopedian ja traumatologian ylilääkäri, professori Ville Mattila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Tutkimukselle on haettu Suomen Akatemia COVID-19-epidemian erityisrahoitusta.
Muokkaus 5.11.2020 klo 13.15: Tekstiin korjattu yliopistosairaalat sairaaloiksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Minna Laitinen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HUS Ortopedian ja traumatologian tukielin- ja plastiikkakirurgian yksikkö, minna.laitinen@hus.fi, 050 428 7344
Ville Mattila, ortopedian ja traumatologian professori, Tampereen yliopisto ja ylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, ville.mattila@tuni.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riklig alkoholkonsumtion innebär en risk vid svåra infektioner och ny risk för blodförgiftning orsakad av jästsvampar6.6.2025 10:39:08 EEST | Pressmeddelande
Riklig alkoholkonsumtion är en riskfaktor vid svåra infektioner och en tidigare oidentifierad riskfaktor vid blodförgiftning orsakad av jästsvamp, visar en aktuell doktorsavhandling. Storkonsumtion av alkohol var också förknippad med en svårare sjukdomsbild vid bakterieinfektioner som behandlas på sjukhus och vid svåra allmänna hudinfektioner.
Runsas alkoholinkäyttö on riski vaikeissa infektioissa ja uusi riski hiivasienen aiheuttamalle verenmyrkytykselle6.6.2025 10:39:08 EEST | Tiedote
Runsas alkoholinkäyttö on riskitekijä vaikeissa infektioissa ja aiemmin tunnistamaton riskitekijä hiivasienen aiheuttamassa verenmyrkytyksessä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Alkoholin suurkulutus liittyi myös vaikeampaan taudinkuvaan sairaalahoitoisissa bakteeri-infektioissa ja vaikeissa ihon yleisinfektioissa.
Heavy alcohol use is a risk factor in severe infections and a new risk factor to fungal sepsis6.6.2025 10:39:08 EEST | Press release
According to a recent doctoral dissertation, heavy alcohol use is a risk factor in severe infections and a previously unidentified risk factor for septicemia caused by candida. Excessive alcohol consumption was also linked to more severe forms of complicated skin infections and bacterial infections requiring hospitalization.
Sällsynt hjärnblödning visade sig vara ett betydande men förebyggningsbart hälsoproblem28.5.2025 08:56:30 EEST | Pressmeddelande
En subaraknoidalblödning, det vill säga en blödning under spindelvävshinnan i hjärnan är en sällsynt, men allvarlig cirkulationsstörning i hjärnan som ofta drabbar unga i arbetsför ålder. Dödligheten är hög och nedsatt funktionsförmåga vanligt. En färsk studie visar också att det medför en omfattande börda för folkhälsan.
Harvinainen aivoverenvuoto paljastui merkittäväksi mutta ennaltaehkäistäväksi terveysongelmaksi28.5.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Lukinkalvonalainen verenvuoto aivoissa on harvinainen, mutta vakava ja usein nuoriin työikäisiin iskevä aivoverenkiertohäiriö. Se johtaa helposti kuolemaan tai vajaaseen toimintakykyyn. Tuore tutkimus osoittaakin, että sen kansanterveydellinen taakka on mittava.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme