Hirvittääkö hiilijalanjälki? Älä panikoi, vaan mieti mitä muutos voi sinulle antaa

Hiilijalanjälki on ajatuksena vaikeasti hahmotettava, ja oman elämän päästöjen laskeminen voi tuntua työläältä ja jopa pelottavalta. Tarkkojen laskelmien sijaan kannattaakin jättää näpertely sikseen ja keskittyä isoihin linjoihin.

–  Omasta elämäntilanteesta riippuu, millä valinnoilla voi oikeasti vaikuttaa hiilijalanjälkensä kokoon, sanoo Vaasan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori Asseri Laitinen.

Laitinen on vastikään saanut valmiiksi VAMKin hiilijalanjäljen laskennan, joka toteutettiin ympäristöteknologian 4:nnen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa Ympäristönsuunnitteluprojekti-kurssilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeisti keväällä kaikkia ammattikorkeakouluja laskemaan hiilijalanjälkensä. Tulosten perusteella pohditaan, miten korkeakoulujen ilmastopäästöjä voisi vähentää.

– VAMKissa suurimmat päästöt tulevat lämmityksestä. Yhteensä siitä koituu 57 prosenttia koko hiilijalanjäljestä eli noin 260 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Lämpö ja sähkö kestäviksi

Lämmitys on Suomen oloissa tyypillisesti energiasyöppö, ja nykyaikainen opiskelu käyttää myös melkoisesti sähköä. VAMKissa pohditaan nyt, miten ilmastokysymykset voisi parhaiten ottaa huomioon lämmön tuotannossa.

– Käytämme kaukolämpöä, ja siitä on tarjolla vaihtoehto, jota käyttämällä voidaan antaa ilmastotakuu lämmöntuotannolle. Siten saisimme nollattua suurimman päästölähteemme. VAMKin käyttämä sähkö on jo nyt päästötöntä sähköä, Asseri Laitinen kertoo.

Myös kotitalouksissa lämmitys ja asuminen tuottavat ison osan keskivertokansalaisen ilmastopäästöistä. Sitran selvityksen mukaan vuonna 2018 keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä 20 prosenttia johtui asumisesta.

Suurin yksittäinen päästölähde oli liikenne ja matkustaminen. Siitä aiheutui 29 prosenttia hiilijalanjäljestä. Ruoan päästöt olivat 18 prosenttia, ja loput eli suurin osa putosivat suurimpaan lokeroon eli muuhun kuluttamiseen. Muu kuluttaminen vastasi 33:a prosenttia hiilijalanjäljestä eli 3 400 kilogrammaa hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti.

–  Yksilön hiilijalanjälki ei ole mukana ammattikorkeakoulun laskennassa. Esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuminen koululle ja sieltä takaisin ei ole kerryttänyt VAMKin päästöjä, mutta henkilökunnan työajalla tekemät liikematkat ovat. Jatkossa nämä seikat tulisi ottaa jollain tasolla huomioon ja rohkaista meitä kaikkia ympäristöystävällisempään liikkumiseen.

Katse lähelle

Yhden suomalaisen hiilijalanjälki oli vuonna 2018 yhteensä keskimäärin 10 300 kilogrammaa. Se on maailman mittakaavassa paljon.

On laskettu, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät samalla tapaa kuin suomalaiset, maapallon kantokyky ei kestäisi mitenkään. Itse asiassa palloja saisi olla lähes neljä nykyisen yhden sijaan.

Siksi on tehty erilaisia sopimuksia, joissa on määritelty tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi on asetettu 2 500 kilogramman vuosittainen hiilijalanjälki kaikille maailman kansalaisille. Suomi on tehnyt myös omia lupauksia, ja tavoitteena on, että suomalaisten hiilijalanjälki puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

– Tärkeää on muistaa, että kukaan ei silti ole kieltämässä esimerkiksi autoilua tai lihansyöntiä kokonaan. Jokainen voi keskittyä siihen, mitä voi tehdä sen sijaan että miettisi, mitä ei kohta saa tehdä, Asseri Laitinen pohtii.

Valveutunut kansalainen voikin aloittaa omat ilmastotalkoonsa miettimällä omaa elämäntapaansa. Jos on tavallisesti tapana lentää pari kertaa vuodessa ulkomaille, voisi pyrkiä suosimaan vaihteeksi lähimatkailua. Jos taas asuu valtavassa talossa, esimerkiksi lämmitysmuotoa vaihtamalla voi saada aikaan mittavan päästövähennyksen.

– Voi myös miettiä vaikkapa, onnistuisiko osa automatkoista polkeakin pyörällä. Samalla voi saada terveyshyötyjä lisääntyneestä liikunnasta.

Tänä vuonna pandemia on rajoittanut ihmisten liikkumista sekä töissä että vapaa-ajalla. Osalle ihmisistä poikkeusvuosi voi opettaa uudenlaista elämäntapaa.

– Jos hiilijalanjäljen laskeminen kiinnostaa, yksi työkalu siihen on Sitran laskuri. Siihen voi syöttää omat tietonsa.

Sitran laskuriin pääset osoitteesta https://elamantapatesti.sitra.fi