Koronakevät kouluissa – vain kuormaa ja uupumusta?

Ennen korona-aikaa peräti 70 % opinto-ohjaajista teki työtään tyytyväisenä työn imussa, 25 % koki työn koukuttavan mutta myös uuvuttavan ja 5 % koki työn vain kuormittavan ja uuvuttavan. Tämä käy ilmi tänä syksynä Psykologia-tiedelehdessä julkaistuista Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään-hankkeen tuloksista.
”Kun koronapandemia iski, mietimme kuinka mahtaa käydä opinto-ohjaajien työhyvinvoinnille, työoloille ja itse opinto-ohjaukselle?” kertoo hankkeen tutkija-psykologi Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vastaus yllätti tutkimusryhmän, jonka tekemään aihetta koskevaan kyselyyn vastasi viime toukokuussa 421 suomalaista opinto-ohjaajaa. Aineiston alustavien tarkastelujen valossa näyttää siltä, että koko joukkona opinto-ohjaajat eivät kokeneet työolojensa ja työhyvinvointinsa merkittävästi huonontuneen, kun vastauksia verrattiin saman ammattiryhmän kokemuksiin aiemmilta vuosilta.
”Tämä ei täysin vastaa viime kevään kouluja, opiskelua ja opinto-ohjausta koskenutta kuormituskeskeistä keskustelua. Aineistossa on toki myös paljon yksilöllistä vaihtelua, mitä ei saa jättää huomiotta” pohtii Rantanen.
Sen sijaan tuntemukset työn liiallisuudesta ja pakonomaisuudesta näyttävät alustavien tarkastelujen mukaan opinto-ohjaajilla lisääntyneen koko joukkonakin. Heillä on siis viime keväänä ollut tavallista enemmän vaikeuksia irrottautua työvelvollisuuksista vapaa-ajalla. Tämä on luonnollista, koska koronakevään aikana moni opinto-ohjaaja koki työmääränsä lisääntyneen.
”Juuri nyt elämme monenlaisten etä- ja hybridiopetuksen sekä -ohjausten aikaa. Pohdimme etätyön hyötyjä sekä uutta normaalia työarkea ja kyselemme, kuinka moni haluaisi lisää etätyömahdollisuuksia. Etätyön kääntöpuoli työn ja vapaa-ajan joustavan yhdistämisen rinnalla voi kuitenkin olla vaikeus irrottautua ja palautua työstä kunnolla. Tähän on hyvä niin työnantajien kuin työntekijöiden kiinnittää huomiota pitämällä huolta kohtuullisesta työmäärästä ja työn tarkoituksenmukaisesta rajaamisesta – tehtiinpä työtä sitten millaisessa moodissa hyvänsä” suosittelee Rantanen.
Entäpä se opinto-ohjaus viime kevään koronaoloissa? Opinto-ohjaajista neljä viidestä teki keväällä pääasiassa etätyötä. Enemmistö oli tyytyväisiä työnsä laatuun ja opinto-ohjaajat kokivat onnistuneensa etäohjauksessa arvosanalla 7,9 asteikolla 1-10.
Kyselyn sanallisissa palautteissa korostui etätyön ja -ohjauksen kokeminen myönteisenä tunnistetuista haasteista huolimatta, mutta ei kuitenkaan automaattiratkaisuna jo ennen korona-aikaa olemassa olleisiin ongelmiin. Etäohjauksen tavoittavuuden eduista huolimatta monia opinto-ohjaajia huolettaa ohjattavien liiallinen määrä niin oman työkuorman kuin ja ohjattavien näkökulmasta.
Lisätietoa
Johanna Rantanen, +358 408054989, k.johanna.rantanen@jyu.fi
Rantanen, J., Mäkikangas, A., Puukari, S. & Silvonen, J. (2020). Opinto-ohjaajien työhyvinvointiprofiilit ja niiden yhteys työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologia, 55, 140-161. Artikkeli ei ole vapaasti saatavilla, sen halutessasi ota yhteys Johanna Rantaseen.
Rantanen, J., Silvonen, J., Koskela, S. & Puukari, S. (2020). Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020. Opinto-ohjaaja, 3, 24-26. Linkki koko lehteen: https://issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti/docs/opinto-ohjaaja_3_2020_fin_web_02
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ei vain rock’n’rollia: väitöstutkimus osoittaa, miten politiikka ja stereotypiat ohjaavat populaarimusiikin tulkintaa30.5.2025 10:23:34 EEST | Tiedote
FM Antti Okko tutki historian väitöskirjassaan millaista keskustelua Yhdysvalloissa on käyty venäjänkieliseltä kulttuurialueelta tulevasta rockmusiikista ja sen tekijöistä. Tutkimuksen mukaan rockmuusikot on nähty valtiota vastustavina kapinallisina, jotka symboloivat muutosta kohti demokratiaa ja vapautta. Todellisuudessa muusikoiden suhde politiikkaan ja politiikkoihin on moniulotteisempi.
Herpesviruksesta voi olla apua syövän hoidossa28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan herpesvirusta, jota käytetään myös onkolyyttisenä viruslääkkeenä syöpien nujertamisessa. Viruksen infektiomekanismien selvittäminen isäntäsolun tuman rakenteissa auttaa tehokkaamman ja turvallisemman onkolyyttisen viruslääkkeen kehittämisessä.
Jyväskylän yliopiston hallituksen yliopistoyhteisön ulkopuolisiksi jäseniksi Antti Koivula, Marja Makarow, Hanna Maula ja Janne Poranen 1.1.2026 alkaen27.5.2025 09:49:47 EEST | Tiedote
Yliopistokollegio valitsi 27.5.2025 kokouksessaan hallituksen yliopistoyhteisön ulkopuolisiksi jäseniksi TkT Antti Koivulan, FT Marja Makarowin, KTT, FL Hanna Maulan ja FT Janne Porasen toimikaudelle 1.1.2026 - 31.12.2027.
Apulaisprofessori Paavo Penttilä on inspiroitunut luonnon materiaaleista27.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uuden apulaisprofessorin Paavo Penttilän tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietoa kasvien soluseinien rakenteista ja ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastustuskykyisten viljelyskasvien ja hiiltä sitovien uusien puumateriaalien kehittämisessä. Penttilä on juuri saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.
Tutkijat selvittivät peruskoulun datafikaation tulevaisuutta – korvaako kone opettajan?26.5.2025 07:32:12 EEST | Tiedote
Digitaalisilta datateknologioilta toivotaan usein apua koulun kehittämiseen ja datan hyödyntäminen onkin kirjattu keskeiseksi tavoitteeksi koulutuksen tulevaisuutta koskeviin strategioihin ja linjauksiin. Mutta millaisena digitalisaation parissa työskentelevät asiantuntijat näkevät peruskoulun datafikaation tulevaisuuden?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme