Nuorten syrjäytymistä ehkäistään yksilötasolla – rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta
Katariina Mertanen tutkii Helsingin yliopistossa 26. marraskuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää nuorisopolitiikkaa ja nuorille suunnattua koulutusta ja ohjausta.
– Nuoriin kohdistuvat odotukset ja oletukset ovat keskenään ristiriitaisia. Yhtäältä heitä pidetään vapaina ja rohkeina tulevaisuuden toivoina, toisaalta epäkypsinä, puutteellisina, impulsiivisina tai jopa vaarallisina, Mertanen sanoo.
Nuorisopolitiikassa keskitytään liiaksi työllistettävyyteen
Syrjäytymistä koskeva keskustelu palauttaa ongelman alati nuoreen. Nuorten syrjäytymistä pyritään niin EU:n tasolla kuin Suomessakin ehkäisemään muuttamalla nuorten käyttäytymistä työllistettävämpään suuntaan. Puhutaan syrjäytymisriskissä olevista nuorista, eli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista, jotka toimenpiteiden avulla pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti työmarkkinakelpoisiksi.
Katariina Mertasen mukaan nuorten syrjäytymisriskiä politiikassa kuvaava käsite NEET (työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleva, Not in Education, Employment or Training) hämärtää syrjäytymiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia mekanismeja, jotka voivat olla hyvinkin eriarvoistavia.
Mertanen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa CoSupport-tutkimushankkeessa, jossa puhutaan nuorten syrjäytymisen sijaan nuorten syrjäyttämisestä.
– Jos syrjäytymistä mitataan ainoastaan talouden mittareilla, jäävät syrjäytymistä uusintavat yhteiskunnalliset ja eriarvoistavat rakenteet, kuten esimerkiksi köyhyys, rasismi ja muu nuoriin kohdistuva marginalisointi piiloon.
Työllistyvyys pelkistyy yksilön tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi
Työllistymistaidot eivät viittaa pelkästään työelämässä tarvittaviin tietoihin. Näiden lisäksi nuorten koulutuksessa keskitytään oikeanlaisen käyttäytymisen, asenteiden, luonteenpiirteiden ja tunnetilojen valmentamiseen. Tätä Mertanen nimittää terapeuttiseksi eetokseksi.
Terapeuttinen eetos tarkoittaa sitä, että yhteiskunnalliset eriarvoistavat mekanismit pelkistetään yksilön psykologisista ominaisuuksista johtuviksi. Tämä puolestaan johtaa tutkimuksen mukaan siihen, että nuorten työttömyyttä ja koulutuksen puutetta ratkaistaan pääasiassa yksilöiden käyttäytymistä muuttamalla ja ohjaamalla.
Yksittäisten nuorten käyttäytymisen muuttamisen sijaan tulisi keskittyä niihin tekijöihin, jotka syrjäyttävät ja eriarvoistavat. Koulutuksessa ja muissa tukijärjestelmissä laajempi ymmärrys yhteiskunnasta ja rakenteista vähentäisi nuoriin jo nyt kohdistuvia valtavia paineita ja itsevastuullisuuden vaatimuksia.
Katariina Mertanen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 26.11. klo 12.00 aiheesta: ”Not a Single One Left Behind. Governing the ’youth problem’ in youth policies and youth policy implementations”. Yleisöä pyydetään seuraamaan väitöstilaisuutta etänä Zoomin välityksellä.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Katariina Mertanen, puhelin 050 318 5720, katariina.mertanen@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme