Pronominilla on väliä — pronominien käytöllä viestitään tasa-arvosta

Laura Hekanaho paneutuu kahteen sukupuolittuneiden pronominien (he, she) aiheuttamaan pääongelmaan: pronominien käyttöön geneerisissä eli yleistävissä viittauksissa, ja pronominien käyttöön viitattaessa muunsukupuoliseen henkilöön. Näitä pronomineja yhdistää niiden tärkeys kielellisen tasa-arvon kannalta: kenellä on oikeus näkyvyyteen kielessä?
Maskuliinista pronominia ei enää käytetä, kun viitataan yleisesti ihmisiin
Yleistävissä viittauksissa ongelmana on ollut, mitä pronominia käytetään, kun viitataan yleisesti ihmisiin tai ihmisryhmään (esim. A child loves his/her/their mother)? Perinteisesti näissä ilmaisuissa on käytetty he -pronominia, mutta tämä on osoitettu ongelmalliseksi aikaisemmissa tutkimuksissa.
–Kyseessä on laajempi ilmiö kielessä ja yhteiskunnassa, jossa miehisyys on usein asetettu normiksi, Hekanaho toteaa. Useimmissa kielissä on virkamiehiä, puhemiehiä, palomiehiä ja niin edelleen. Nykenglannissa useimmiten käytetäänkin muita vaihtoehtoja, pronominien osalta yleisimmin yksiköllistä they:tä.
Miten viitata muunsukupuoliseen, joka ei ole she eikä he?
Toinen pronominiongelma liittyy muunsukupuolisiin; mitä pronomineja käytetään henkilöstä, joka ei olekaan he tai she? Vaikka muunsukupuolisuus ei ole uusi ilmiö, vasta viime vuosina heidän kielelliset tarpeensa on huomioitu laajemmin. Englannin kielessä monet muunsukupuoliset ovat omaksuneet they -pronominin käytön, mutta jotkut suosivat myös uudispronomineja, kuten ze ja xe (esim. Chris loves zir coffee black).
Pronominit ovat politisoituneet englannin kielessä
Pronominit ovat englannin kielessä politisoituneet monin tavoin, ja niihin liittyy paljon erilaisia tunteita ja asenteita, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, mitä ja miten pronomineja käytetään.
–Väitöskirjassani olen siis tutkinut pronominien käytön lisäksi niiden hyväksyttävyyttä, ja asenteita pronomineja kohtaan.
Laura Hekanahon väitöskirja perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 1128 osallistujaa. Näistä osallistujista 79 olivat muunsukupuolisia, loput naisia ja miehiä. Vastaajista suurin osa puhui englantia natiivikielenään, mutta osa puhui myös suomea tai ruotsia.
Tuloksissa korostui pronominien tärkeys monella eri tavalla. Yleistävissä viittauksissa vastaajat suosivat yksiköllistä they:tä ennen kaikkea sen tasa-arvoisuuden vuoksi (gender inclusive). Pelkän he tai she -pronominin käyttö taas koettiin syrjiväksi (gender exclusive), yhdistelmä he or she oli hyväksytympi muttei kuitenkaan nauttinut samaa suosiota kuin they. Kielellinen tasa-arvo näyttääkin olevan ratkaiseva tekijä näiden pronominien käytössä.
Muunsukupuoliset pronominit jakoivat vastaajien mielipiteitä eniten
–Monet cissukupuoliset vastaajat vastustivat muunsukupuolisiin viittavia pronomineja voimakkaasti, kokien ne oudoiksi ja tarpeettomiksi. Tuttuudensa vuoksi they koettiin kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin uudispronominit.
Muunsukupuolisten pronominien vastustuksen takana on kuitenkin laajempia ideologisia syitä kuin vain kokemus pronominien outoudesta. Muunsukupuolisuus itsessään ja pronominit sen mukana haastavat varsin vakiintuneen käsityksen sukupuolesta kaksijakoisena. Täten asenteet pronomineja kohtaan heijastavat myös sukupuoli-ideologioita. Tämä näkyi vahvasti myös väitöskirjan aineistossa.
Kyselyn muunsukupuoliset vastaajat kuvailivat myös suhdettaan pronomineihin. Valtaosa muunsukupuolisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä they:tä omana pronomininaan, ja vain harva suosi uudispronomineja. Vastauksissa korostui pronominien tärkeys identiteetille. Kun muut käyttävät oikeaa pronominia muunsukupuoliseen viitattaessa, viestii tämä muunsukupuolisuuden tunnustamisesta ja kunnioituksesta. Toisaalta, jos kieltäytyy käyttämästä muunsukupuolisia pronomineja, viestii tämä epäkunnioituksesta ja muunsukupuolisuuden mitätöinnistä.
–Kielenkäytöllä siis on väliä, sillä kyse ei ole pelkästään siitä, mitä sanoja ja pronomineja käytämme, vaan myös siitä, millaisia arvoja viestimme kielenkäytöllämme. Tasa-arvoisella ja kunnioittavalla kielenkäytöllä voimme esimerkiksi helpottaa vähemmistöjen arkea.
Filosofian maisteri Laura Hekanaho väittelee 8.12. klo 15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Generic and Nonbinary Pronouns: Usage, Acceptability and Attitudes”. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa
Väitöstilaisuus järjestetään etänä Zoomin välityksellä. Linkki: https://helsinki.zoom.us/j/68523161534?pwd=YzFCejN3ZlFCVGx0WnBIcTVLdVpSQT09#success
passcode: 190190
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: laura.hekanaho@helsinki.fi 050 597 1127
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme