Selvitys yhteiskunnan digitaalisen infrastruktuurin vaikuttavuudesta on julkaistu – asiakkaan saama hyöty on digitalisaation merkittävin mittari

Osa kansainvälisistä digitalisaatiomittareista ei yllä Suomen tasolle

Digitalisaation mittaamisessa ollaan vasta alkuvaiheessa. Nykyinen seuranta keskittyy pitkälti transaktio- ja palvelumäärien sekä kustannusten mittaamiseen. Digitalisaation vaikutuksia, ja etenkään vaikuttavuutta, mitataan hyvin vähän. Alueen puutteet ja tärkeys on kuitenkin tunnistettu useissa kypsemmän digitalisaatioasteen organisaatioissa Suomessa ja kansainvälisesti.

– Digitalisaation vaikuttavuuden mittaamiseen olisi hyvä tuoda pistemäisten numeeristen mittarien oheen organisaatioiden digitaalista kypsyystasoa arvioivia elementtejä. Näiden yhteisvaikutus voisi tuottaa nykyistä tarkemman tilannekuvan eri organisaatioiden ja koko yhteiskunnan digitalisaatioasteesta, toteaa Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kansainvälisten indeksien mukaan maailman kärkeä digitalisaation edistymisessä. Nämä digitalisaatioindeksit mittaavat valtioiden, tai kaupunkien, digitalisaation edistyneisyyttä tai kypsyyttä. Toisaalta indeksien tavoitetaso ei pääosin aseta rimaa Suomen kaltaiselle toimijalle tarpeeksi korkealle. Tavoitetaso on usein koko maailman keskiarvo, jolloin kriteereinä olevat lomakkeiden sähköistämiset tai nopeat Internet-yhteydet ovat Suomelle jo digitalisaation aiemmissa kehitysvaiheissa ohitettuja etappeja. Toisaalta myös Suomen julkisen sektorin digitalisaation edistyneisyys vaihtelee paljon organisaatioiden välillä.

Digitalisaation mahdollisuuksia ja hyötyjä pitäisi Suomessa ja muissa edelläkävijämaissa tarkastella asiakastarpeiden ja -höytyjen perusteella, jotka eivät noudata organisaatiorajoja. Yhteistyö on tarpeen sekä kehittämisessä että mittaamisessa.

Digitalisaation hyödyt toteutuvat vain laajassa yhteistyössä – hidasteena siiloutunut rahoitus

Julkisen hallinnon, ja erityisesti palveluiden kehittämisen, rahoituksen siiloutuminen hidastaa yhteisten palvelujen kehittämistä ja yhtenäistä käyttöä. Digitaalisen infrastruktuurin hyödyt realisoituvat usein muille osapuolille kuin palveluiden kehitykseen investoiville organisaatioille. Julkishallinnon tiukassa taloustilanteessa myös tämä rahoituksen virastokeskeisyys hidastaa digitalisaatiota.

Suomen digitaalinen infrastruktuuri on välttämätön perusta digitalisaation edistämiselle julkisella sektorilla.

– Infrastruktuuri ei itsessään tuo vaikutuksia ja vaikuttavuutta, vaan se on mahdollistaja. Digitalisaation hyödyt syntyvät kokonaisuudesta, kun julkisen sektorin organisaatiot käyttävät infrastruktuuria kattavasti ja toteuttavat sen avulla asiakaslähtöisiä palveluita esimerkiksi Suomi.fi-palveluja hyödyntäen, sanoo Viskari.

Selvityksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston tilauksesta KPMG.

Tutustu selvitykseen