Vesi ja geenit virtaavat Itämeren kahden tärkeimmän lohijoen välillä

Pinnanalainen liikenne on vilkasta Itämerellä ja siihen laskevissa joissa. Sukukypsät lohet palaavat kevään ja kesän mittaan Itämereltä kotijokiinsa kutemaan. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa selvisi, että Tornionjoen latvoilta lähtöisin olevat lohet palasivat jokeen aiemmin kesällä kuin alajuoksujen yksilöt.
Yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet viettivät lähes aina vähintään kaksi vuotta merellä ennen kutuvaellustaan jokeen. Havainto on tärkeä Tornionjoen lohikannan kalastuksen kannalta, sillä lohi kasvaa jatkuvasti kokoa merellä ollessaan. Vanhat ja kookkaat lohet ovat erityisen haluttuja saaliskaloja ja lisäksi tärkeitä kantojen hyvinvoinnille: suurimmat yksilöt tuottavat kudulle selvitessään eniten poikasia. Tällaisten erityispiirteiden säilyttäminen on tärkeää Itämeren lohen suurimman luonnonkannan tulevaisuuden kannalta.
– Jokeen aikaisimmin kesällä palanneet lohet olivat pääosin matkalla yläjuoksuille. Sen takia kannattaa pitää silmällä, miten alkukauden kalastus vaikuttaa Tornionjoen latvavesien lohikantoihin, sanoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Antti Miettinen, Helsingin yliopiston bio-ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Lohet eivät noudata maarajoja
Tornionjoki (ruotsiksi Torne älv) virtaa Suomen ja Ruotsin rajalla ja haaroittuu myös kokonaan Ruotsin puolelle. Kalixjoki sijaitsee kauttaaltaan Ruotsissa. Näissä naapurijoissa lisääntyy Itämeren lohen ylivoimaisesti suurin luonnonkanta.
Tornion- ja Kalixjoen lohien väliltä ei tutkimuksessa yllättäen löytynyt kokonaisuudessaan perinnöllistä eroa. Tätä saattaa selittää joet yhdistävä Tärännönjoki, joka on yksi maailman suurimmista bifurkaatioista eli jokien virtausten haaroittumisista. Tässä bifurkaatiossa huomattava osa Ruotsinpuoleisen Tornionjoen vedestä virtaa Kalixjokeen. Sen kautta lohilla, ja niiden geeneillä, on reitti joesta toiseen.
– Jokien välinen yhteys ja odottamaton perinnöllinen samankaltaisuus korostavat Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä tämän tärkeän lohikannan suojelussa ja hoidossa, Miettinen sanoo.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Conservation Genetics -tiedelehdessä A large wild salmon stock shows genetic and life history differentiation within, but not between, rivers
Tutkimuksen rahoittivat Tornionjoen kalaluvista saadut tuotot, Luonnonvarakeskus, Swedish Agency for Marine and Water Management, Swedish Research Council Formas, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (Betty Väänäsen rahasto), Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö (Itämeri-rahasto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Miettinen, FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, antti.aj.miettinen@helsinki.fi, puh. 044 999 4299. Twitter: @anttimietti
Atso Romakkaniemi, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, atso.romakkaniemi@luke.fi, puh. 029 532 7416.
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan laaja-alainen tutkimus ulottuu elämän molekyylitason rakenteiden selvittämisestä suuriin ekosysteemitason kysymyksiin. Tiedekunnan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa ratkaisumalleja mm. ajankohtaisiin ympäristöongelmiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme