Kirjastot kehittävät keinoja kansanvallan vahvistamiseksi – eduskunnalta lisäraha toiminnan jatkamiseen

Kuudessa kirjastossa eri puolilla Suomea on alkanut Sitran käynnistämä hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa kirjastojen tekemää demokratiatyötä. Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuudessa kehitetään ja testataan konsepteja, joilla kirjastoista kehitetään keskustelevan demokratian virtuaalisia ja fyysisiä kohtaamispaikkoja, osallisuuden edistäjiä ja kohtaamisten mahdollistajia. Mukana ovat Oulun, Turun, Pietarsaaren, Imatran, Inarin ja Mäntyharjun kirjastot. Sitra on hankekokonaisuuden käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja. Hankekokonaisuus jatkuu vuoden 2021 kesään asti. 
 
”Hankkeessa halutaan kokeilla, miten kirjastopalveluiden yhteyteen voitaisiin rakentaa fyysinen ja virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa yhdistyisivät paikallinen, alueellinen, kansallinen ja EU-taso. Tarve uusille foorumeille on syntynyt myös siitä, että julkisia tiloja päättäjien ja kansalaisten kohtaamisiin on jatkuvasti vähemmän, vaikka niitä tarvittaisiin mieluummin entistä enemmän”, vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä Sitrasta sanoo. 

Eduskunnan eilen maanantaina hyväksymässä valtion ensi vuoden budjetissa kirjastojen demokratiatyölle on varattu miljoonan euron määräraha Sitran hankekokonaisuuden jälkeiselle ajalle. Turvallisen yhteiskunnallisen keskustelun merkitykseen on viime aikoina kiinnitetty entistä enemmän huomiota yleisen keskusteluilmapiirin koventuessa. Eduskunnan päättämän rahoituksen ohella toinen esimerkki tästä on Ylen ja Erätauko-säätiön marraskuussa lanseeraama viisivuotinen Hyvin sanottu – Bra sagt -kampanja, jossa myös Sitra on mukana kumppanina. 

Kokeilukonsepteissa ollaan isojen ja pienien aiheiden äärellä 

Kokeiluissa etsitään toimivia kohtaamisen muotoja ja konseptoidaan saatujen kokemusten pohjalta toimintamalleja, joilla kirjastoista voidaan kehittää kansanvallan foorumeita monilla eri tavoilla. Kaikkien konseptien on myös tarkoitus olla otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Mukana olevista kirjastoista esimerkiksi Mäntyharjulla kehitetään erityisesti pienten kuntien kirjastoihin soveltuvia, etäyhteyksiin perustuvaa konseptia nuorten ja poliitikkojen kohtaamiseen. Mäntyharju kokeileekin jo nyt pilottivaiheessa konseptin skaalaamista Pieksämäen kirjastoon. Imatralla taas kohderyhmänä ovat ikäihmiset, joiden osallistumiskynnystä kirjaston virtuaalisiin kyselytilaisuuksiin madalletaan digituen avulla. Inarissa kehitetään Tutustu ja vaikuta! -pisteitä kuntalaisille oman arkensa parantamiseksi.  
 
Turussa puolestaan toiminnan muotoina ovat mm. taiteen menetelmiä hyödyntävät työpajat ja kokeilun jalkautuminen paikkoihin, joissa politiikan etäiseksi kokevat ihmiset ovat ennestään. Pietarsaaressa taas pyritään herättämään ihmiset havaitsemaan, että sekä pieniin että isoihin asioihin voi vaikuttaa ja etsitään keinoja tuoda EU-aiheet lähemmäs ihmisiä. Oulussa suunnitelmissa on EU-teemaiset ”Globaalista Lokaaliin -verkkokeskustelut sekä kirjastossa pidettävät ”Kansanvallan kahvit”- ja Nyt saa sanoa! -keskustelutilaisuudet. 
 
Kokeilu arvioidaan ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Kokeilujen aikana toimintamallille etsitään jatkuva rahoitus ja sitä kehitetään kokemusten pohjalta. Kirjastot kansanvallan foorumeina -kokeilua on valmisteltu laajassa yhteistyössä ja mukana ovat olleet mm. eduskunnan puhemiesneuvosto, eduskunnan kirjasto, Yleisten kirjastojen neuvosto, Suomen kirjastoseura, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö, Euroopan komission Suomen edustusto, Nuorisovaltuustoliitto, Kuntaliitto sekä Sitra. 

Tavoitteena yhteiskunnallisen vuoropuheluin edistäminen kirjastolain hengessä 

Kirjastoista yhteiskunnallisen keskustelun foorumeina on aiemmin saatu hyviä kokemuksia mm. vuonna 2019 Suomen hallituksen kirjastokiertueella, missä esiteltiin hallitusohjelmaa. Alun perin kirjastojen kehittämistä demokratian kohtaamispaikoiksi ehdotettiin vuonna 2018 julkistetussa Sitran Kansanvallan peruskorjaus-työpaperissa (2018). Työpaperissa kirjastot nähtiin luontevina paikkoina edistää kohtaamisia sekä nostaa kirjastojen merkitystä demokratian edistäjinä suomalaisessa yhteiskunnassa. 
 
Kokeilut sopivat myös vastikään uudistetun kirjastolain henkeen. Lain tavoitteita ovat aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Lisäksi laissa yleisen kirjaston tehtäviksi mainitaan muiden tehtävien ohella yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että yksi demokratiakehityksen suurimpia uhkia on kansalaisten vähäinen osallistuminen päätöksentekoon.  

”Sitran hanke osuu suoraan kirjaston sieluun, sillä demokratia syvässä mielessä on koko kirjastotoiminnan lähtökohta. Sitran hankkeen avulla kirjastot saavat uusia työkaluja kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun vahvistamiseen ja sitä kautta osallisuuden tukemiseen. Pidän tärkeänä, että hankkeen päätyttyä tulokset voidaan vakiinnuttaa osaksi kaikkien kirjastojen toimintaa”, Aaltonen sanoo. 

Lisätiedot: 
Liisa Hyssälä, vanhempi neuvonantaja, Sitra, liisa.hyssala@sitra.fi
Jukka Vahti, johtava asiantuntija (viestintä), Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152
Leena Aaltonen, kulttuuriasainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö, leena.aaltonen@minedu.fi

Mistä on kyse? 

Hankekokonaisuuden taustaa

2020-luvulla yhteiskunnallinen polarisaatio näyttää syvenevän eri puolilla maailmaa, eikä kansanvaltaisuus ole enää yhtä laajasti jaettu itseisarvo kuin vielä jokin aika sitten. Eri maissa on viime vuosina nähty lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka äänettömiksi ja osattomiksi itsensä kokeneet ihmiset ovat nousseet barrikadeille. Myös Suomessa osallisuus ja kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ovat murroksessa. 

Suomen kaltaiselle pienelle maalle kansalaisten luottamus toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin on edelleen ja tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeä voimavara. Tämä edellyttää sitä, että kaikilla on mahdollisuus saada luotettavaa tietoa omaan elämäänsä vaikuttavista päätöksistä sekä tulla myös kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Tämän vuoksi yhteiskunnallisen keskustelun edellytyksiä tulee vahvistaa.