Hyvä kasvatus on myötätuntoista rinnalla matkaamista

"Jokaista kasvavaa ihmistä tulisi kohdella kuin ihmistä." Tämä 16-vuotiaan nuoren opettajalleen lahjoittama ajatus näyttäytyy ensivilkaisulla itsestään selvänä, mutta kuten niin moni muukin asia filosofiassa, kasvatuksessa, ihmisessä ja elämässä, se osoittautuukin monisyiseksi ja ristiriitaiseksi toiveeksi, kun hahmotetaan tarkemmin suomalaisen kasvatuksen filosofisia perusteita, asiakirjoja, kasvatuspolitiikkaa ja arjen ihmistenvälistä todellisuutta.

Miguel de Unamunon tapa tehdä filosofiaa poikkeaa vallitsevasta länsimaisen filosofian paradigmasta. Hän ei analysoi, ei määrittele eikä teoretisoi, vaan lähestyy sydämen totuutta monodialogin, metaforan, tarinan, kontradiktion ja toiston kautta.

Unamunon mukaan konkreettisen, lihaa ja luuta olevan ihmisen elämä on perustavanlaatuisesti ristiriitaista. Olemassaoloon ja ihmisenä kasvamiseen liittyvät ristiriidat ovat ratkeamattomia, vaikka ihminen ei voi lakata yrittämästä niitä ratkaista. Elämistä sävyttää traaginen elämäntunto, jonka ehdoilla myös kasvattajan on toimittava. Kasvatus itsessään on elintärkeä mutta ristiriitainen taistelu paremman ihmisyyden puolesta.

Unamuno kyseenalaistaa mahdollisuuden luoda oikeanlaista pedagogista teoriaa tai järjestelmää. Tie onnistuneeseen kasvatukseen kulkee kasvattajan oman paljaan ja ristiriitaisen ihmisyyden läpi kasvatettavaa aidosti rakastaen. Tämä merkitsee halua kasvavan ihmisen hyvään ja intohimoista tahtoa minimoida toisen kärsimys. Vain olemalla ihminen ihmiselle kaikessa ristiriitaisuudessaan kasvattaja voi onnistua elintärkeässä tehtävässään.

Filosofia on Unamunolle elämän runoutta, jonka avulla ihminen pyrkii ymmärtämään elävää todellisuutta. Ihmisen olemassaolon mielekkyyden edellytys on se, että hän rakastaa.

Kasvatuksen onnistumisen edellytys on, että Ihminen sekä kasvajassa että kasvattajassa kohdataan kaikessa konkreettisuudessaan. Se tarkoittaa myötätuntoista ja hyvää tahtovaa kanssakulkemista, jonka tavoite on täysinäisin mahdollinen ihminen niin itsessä kuin toisessakin. Unamunon ihminen on elävä verbi, joka kärsii, janoaa, tuntee, ajattelee, uskoo, toivoo, taistelee, tahtoo ja uneksii, ennen kaikkea uneksii, syntyy ja kuolee – siis elää.

Näiden verbien näkökulmasta katsottuna suomalainen perusopetuksen opetussuunnitelmasta uupuu luova, unelmoiva, eksistentiaalisesti tietoinen ihminen, jota kasvatetaan ymmärtämään ja hyväksymään inhimillisen olemassaolon traaginen ristiriitaisuus osana sekä omaa että toisten ihmisten elämää.

Väitöskirjassaan Bask sekä tutkii Unamunon ajattelua ja filosofiaa että soveltaa tämän keinoja suomalaisen nykypäivän kasvatusmaiseman ymmärtämiseksi. Taloudellis-teknisesti suuntautuneessa tehokkuusajattelun ja jatkuvien reformien yhteiskunnassa Unamunon Kantia mukaileva ajatus, että Ihmistä ei koskaan tule käyttää välineenä, vaan hän on aina tarkoitus itsessään, näyttäytyy oleellisena.

Ihmisen hyvä on pyrkimystä saavuttaa paras mahdollinen itsensä ja toisaalta elää tiedostaen, että kasvatuksen ja ihmisyydenkin päämäärät on alun alkaen tuomittu epäonnistumaan. Onnellisuus syntyy traagisesta epätäydellisyydestä ja sen jakamisesta toisten konkreettisten ihmisten kanssa.

Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on, että elävää ihmistä ei tule unohtaa sen enempää tieteen, filosofian kuin kasvatuksenkaan maisemassa.

FM Sini Baskin filosofian väitöskirjan "Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa" tarkastustilaisuus pidetään 23.1.2021 klo 12.00-15.00. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Rauno Huttunen (Turun yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, YTT Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto).

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden livestream on seurattavissa Moniviestimestä osoitteessa. https://r.jyu.fi/dissertation-bask-230121

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 040 8054171.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 348, Jyväskylä 2021, ISBN 978-951-39-8507-3 (PDF)

Julkaisu luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8507-3

Taustatiedot

Sini Bask on kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiosta 1993 ja valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan teoreettinen filosofia Helsingin yliopistosta 2002. Lisäksi hän on erityisopettaja Helsingin yliopistosta 2013, teatteri-ilmaisun ohjaaja (amk)Metropoliasta 2011, sosionomi (amk) Espoon-Vantaa ammattikorkeakoulusta 1997 ja eräopas. Bask on työskennellyt vuodesta 1999 erilaisissa opetus-, kasvatus- sekä esimiestehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee Vantaan ammattiopisto Variassa valmentavan koulutuksen osaamispalveluesimiehenä.

Lisätiedot:

Sini Bask, 044 9708750, sini.bask@gmail.com