Demariopiskelijat vaatii: Opiskelijakunnille julkinen perusrahoitus!

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien perusrahoitusta koskeva keskustelu sai viime syksynä taas paikan parrasvaloista, kun 26.10.2020 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (TUO) ilmoitti eroavansa Suomen opiskelijakuntien liitosta (SAMOK). Syyksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ilmoitti opiskelijakunnan rahoitukseen liittyvät ongelmat, sekä haasteet opiskelijakunnan toiminnan turvaamisessa. TUO:n julkilausumassa kerrotaan opiskelijakuntien vaikeasta taloustilanteesta esimerkiksi seuraavasti: ”nykyisellä taloustilanteella Opiskelijakunta TUO joutuu punnitsemaan vakavasti, kuinka lain määrittämät tehtävät hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.”

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan esittämät huolet muuttuneesta toimintaympäristöstä, sekä opiskelijoiden edunvalvonnan heikkenemisestä tulee ottaa vakavasti. Opiskelijakuntien haastava taloudellinen tilanne ja rahoituksellinen epävarmuus aiheuttavat Suomessa koko ajan kasvavaa eriarvoisuutta opiskelijakuntien ja sitä kautta opiskelijoiden edunvalvonnan välillä. Kun opiskelijakuntien rahoitus riippuu niiden omasta taloudellisesta kyvystä, tarkoittaa tämä vääjäämättä sitä, että myös alueellinen eriarvoisuus kasvaa ja pienillä opiskelijakunnilla on haasteita saada taloudelliset resurssinsa riittämään. Toinen rahoitukseen liittyvä ongelma on opiskelijakuntien riippumattomuus, josta ei tule opiskelijoiden edunvalvonnan nimissä tinkiä. Jos opiskelijakuntien rahoitukseen liittyviä ongelmia ei korjata, opiskelijakunnilla ja opiskelijoilla on edessään vaikeat ajat.

Opiskelija- ja ylioppilaskuntien ensisijainen tehtävä on edustaa opiskelijoita erilaisilla koulutuspoliittisilla foorumeilla, sekä tehdä opiskelijoita hyödyttävää muuta edunvalvontaa. Ilman kunnollista rahoitusta opiskelijoiden edunvalvonta koulutuspolitiikan ja laajemmin yhteiskunnan saralla tulee vähenemään. Siksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK vaatii, että opiskelijakuntien rahoitus on turvattava edunvalvontaan kohdistettavalla julkisella perusrahoituksella. 

Julkinen perusrahoitus on sidottava vahvasti opiskelijakuntien lakisääteisiin tehtäviin ja sen vuoksi on myös tärkeää, että samalla opiskelija- ja ylioppilaskuntien lakisääteisiä tehtäviä tarkennetaan. Julkinen perusrahoitus takaisi opiskelijakunnille riippumattoman rahoituksen ja se lisäksi mahdollistaisi tärkeän edunvalvontatyön jatkumisen myös tulevaisuudessa. Ylioppilaskuntia ei tule myöskään unohtaa ja siksi onkin syytä tarkkailla myös ylioppilaskuntien rahoitusmallin kehittämistä, mikäli niiden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.