Juuri julkaistu: Hampaiden paikkaaminen vähenee Suomessa hitaasti
18.1.2021 10:44:09 EET | HUS | Tiedote
HUSissa ja Helsingin yliopistossa selvitettiin, kuinka monta ja minkä kokoisia paikkoja suomalaisille on tehty yksityisen hammaslääkärin vastaanotolla.
Aiemmat tutkimukset kertovat, että suomalaisilla on muihin länsieurooppalaisiin verrattuna paljon sekä kariesta että hammaspaikkoja. Merkittävä osa hammaslääkärin työajasta kuluu aiemmin tehtyjen paikkojen korjaamiseen ja uusimiseen eri syistä.
”Selvitimme, miten suomalaisten viime vuosikymmeninä parantunut hampaiston kunto näkyy hammashoidossa. Aloitimme yksityishammaslääkäreistä”, kertoo erikoishammaslääkäri, HTL Ulla Palotie HUSin suusairauksien opetus- ja hoitoyksiköstä.
Hampaita paikataan ahkeraan
Syksyllä julkaistu tutkimus perustuu Kelan hoitokorvausrekisterin tietoihin 2012–2017. Yksityiset hammaslääkärit hoitivat tuona aikana joka vuosi noin miljoona potilasta.
Tutkimuksesta selviää, että korjaavan hoidon kokonaismäärä oli vähentynyt seurantavuosien aikana yksityisellä sektorilla vain vähän. Vuoden 2012 aikana tehtiin korjaavaa hoitoa potilaista noin 65 %:lle ja 2017 noin 61 %:lle. Hammaspotilaat saivat yhden vuoden aikana keskimäärin puolitoista hammaspaikkaa, eniten tehtiin pieniä hampaiden korjauksia.
”Hampaita paikataan paljon ja se vie edelleen suuren osan hammaslääkäreiden työajasta”, Ulla Palotie sanoo.
Artikkelin kirjoittajat päättelevät hampaiden korjausten suuren määrän johtuvan siitä, etteivät suomalaiset hakeudu hammaslääkäriin ennaltaehkäisevästi, jolloin paikkausta ei tarvita, vaan vasta kun oireilevat tai muuten kokevat tarvitsevansa hammashoitoa. Tämän puolestaan arvellaan toisaalta johtaneen siihen, että yksityishammaslääkärit saattavat korjata hampaita ja aiemmin tehtyjä paikkoja kenties hieman etuajassa.
Usean pinnan korjaukset yleistyneet
Pienemmät kuin kolmen pinnan korjaukset yleistyivät. Tämän arvellaan johtuvan aiempaa pienemmistä paikkauksista, jossa hammasta korjataan vasta kun vaurio ei ole enää pidettävissä omahoidolla puhtaana tai vanhojen paikkojen korjaamisesta siten, että vanhan paikan viereen tehdään pieni korjaus.
”Taustalla saattaa myös olla se, ettei Suomessa hoideta kunnolla perimmäistä syytä eli kariesta, jota on edelleen liikaa. Hammaslääkärit näyttävät keskittyvän hammasvaurioiden korjaamiseen ennemmin kuin niiden synnyn ehkäisemiseen”, Ulla Palotie pohtii.
Ratkaisuksi suomalaisten hampaiden huonoon kuntoon Palotie kaipaa parannusta myös ravintotottumuksiin ja omahoitoon eli hampaiden ja hammasvälien tehokkaaseen puhdistamiseen.
Tutkimuksessa oli mukana kaikki ne suomalaiset 20–89 vuotiaat, joita oli hoidettu yksityishammaslääkärissä ja jotka ovat saaneet käynnistään sairausvakuutuskorvauksen. Potilaat jaettiin iän mukaan viiden vuoden välein potilasryhmiin, yli 90-vuotiaat olivat omana ryhmänään.
Ikäryhmien välillä oli eroja. Alle 50-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden potilaiden määrä on vähentynyt ikäryhmistä eniten.
Tutkimusta jatketaan selvittämällä korjaavan hoidon tilannetta myös julkisella puolella, jossa käyntimäärien tiedetään lisääntyneen Kela-korvausten pienenemisen myötä. Kelan aineistosta on julkaistu keväällä artikkeli myös juurihoidoista.
______________________________________________________________
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Hjärnaneurysmens läge förutsäger dödligheten vid en hjärnblödning8.4.2026 08:38:10 EEST | Pressmeddelande
En internationell studie under ledning av HUS neurokirurgi avslöjade att hjärnaneurysmens läge har en betydande inverkan på prognosen för en livshotande hjärnblödning. I synnerhet rupterade aneurysm i bakre delen av skallen är förknippade med en stor risk för plötslig död.
Aivovaltimon pullistuman sijainti ennustaa aivoverenvuodon kuolleisuutta8.4.2026 08:38:10 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtama kansainvälinen tutkimus paljasti, että aivovaltimon pullistuman sijainti vaikuttaa merkittävästi hengenvaarallisen aivoverenvuodon ennusteeseen. Erityisesti kallon takaosan puhjenneisiin aneurysmiin liittyy suurin äkkikuolemariski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme