Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään

Vuonna 2020 jätettiin 21 160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta (2019: 31 510). Laskua oli niin työn (2020: 8 771, 2019: 12 687), perhesiteen (2020: 8 369, 2019: 11 753) kuin opiskelunkin (2020: 3 299, 2019: 6 493) perusteella jätetyissä oleskelulupahakemuksissa.

Vuonna 2020 myönnettiin 20 757 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen (2019: 25 412). Päätösten määrä ei laskenut yhtä paljon kuin hakemusten määrä.

Työ, perhe ja opiskelu ovat yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen. Näin oli myös vuonna 2019. Työn perusteella myönnettiin viime vuonna 8 508 ensimmäistä oleskelulupaa (2019: 9 461). Kun mukaan lasketaan kausityötodistuksella Suomeen töihin saapuvat työntekijät, työn perusteella myönnettiin yhteensä 20 117 lupaa (2019: 19 380). Perhesiteen perusteella myönnettiin 8 592 oleskelulupaa (2019: 10 251) ja opiskelun perusteella 3 225 (2019: 5 246).

Euroopan unionin kansalaisten rekisteröinnit laskivat hieman. Vuonna 2020 jätettiin 8 982 hakemusta EU-rekisteröinnistä (2019: 10 051). Myönteisiä päätöksiä EU-kansalaisille tehtiin 7 629 (2019: 8 533). EU-kansalaiset muuttavat Suomeen etenkin työn perässä (2020: 3 468 myönteistä päätöstä, 2019: 3 865).

Suomessa haettavien oleskelulupien jatkolupien määrä jatkoi koronasta huolimatta nousuaan. Jatkolupahakemuksia jätettiin 30 161 (2019: 27 988) ja myönnettiin viime vuonna yhteensä 27 750 (2019: 25 831). Jatkolupia haettiin eniten perhesiteen perusteella (2020: 13 084, 2019: 11 112). Perheside oli myös yleisin jatkoluvan myöntämisperuste (2020: 12 346, 2019: 10 217).

Suomeen muutetaan eniten työn takia

Työ oli jo toista vuotta suosituin syy hakea oleskelulupaa Suomeen. Vuonna 2020 työn perusteella jätettiin yhteensä 8 771 ensimmäistä oleskelulupahakemusta (2019: 12 687).

- Ennakoimme työperusteisen maahanmuuton kasvavan tulevaisuudessa ja sen takia on tärkeää, että oleskelulupien käsittely on sujuvaa, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.

Hieman yli puolet työn perusteella tehdyistä ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista koski työntekijän oleskelulupaa, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2020: 4 460, 2019: 6 270). Erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemusten määrä puolittui toissa vuodesta (2020: 853, 2019: 1 791).

- Yksi tämän vuoden tavoitteista on, että saavutamme erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja heidän perheenjäsenten luvissa kahden viikon käsittelyajan vuoden 2021 aikana. Viime vuonna erityisasiantuntijoiden ensimmäisten lupien käsittelyajan mediaani oli 14 päivää, joten olemme päässeet hyvään alkuun, mutta työtä on vielä tehtävänä, kertoo Kähkönen.

Kun oleskelulupahakemuksiin laskee mukaan kausityötodistukset, ensimmäisiä hakemuksia jätettiin työn perusteella viime vuonna yhteensä 21 689 (2019: 22 811).

Kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan

Kausityöntekijöiden määrä jatkoi nousuaan. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia kausityöhön jätettiin yhteensä 1 694 (2019: 2 051, 2018: 1 095) ja ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin 1 692 (2019: 1 577, 2018: 883).

Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia haettiin 12 918 (2019: 10 124, 2018: 6 899) ja myönnettiin 11 609 (2019: 9 919, 2018: 6 855).

Brexit toi briteille uuden lupakategorian

Ison-Britannian kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä ovat 1.10.2020 alkaen voineet hakea erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta. Viime vuonna britit ja heidän perheenjäsenensä jättivät 1 737 hakemusta erosopimuksen mukaisesta oleskeluoikeudesta.

Britit ja heidän perheenjäsenensä voivat hakea erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta 30.9.2021 asti, jos he ovat rekisteröineet oleskeluoikeutensa EU-kansalaisena tai EU-kansalaisen perheenjäsenenä. Tänä vuonna Suomeen muuttavat britit tarvitsevat oleskeluluvan.

Irakilaiset jättivät eniten kansalaisuushakemuksia

Irakin kansalaiset ovat jättäneet viime vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa. Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset.

- Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden, kertoo lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.

Vuonna 2020 irakilaiset jättivät 1881 kansalaisuushakemusta (2019: 1 588, 2018: 972).
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 8 744 henkilölle (2019: 10 062). Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 491 henkilölle (2019: 10 132).

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä jäi pieneksi

Turvapaikkahakemusten määrä oli vuonna 2020 alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3 209 (2019: 4 550, 2018: 4 548, 2017: 5 047, 2016: 5 647, 2015: 32 477, 2014: 3 649).

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 1 275. Uusien turvapaikanhakijoiden määrä on alhaisempi, kuin se oli ennen vuotta 2015 (2019: 2 467, 2018; 2 409, 2017: 3 202, 2016: 4 813, 2015: 31 959, 2014: 3 287).

- Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan (148 turvapaikanhakijaa), kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia (2020: 1 934, 2019: 2 083, 2018: 2 139, 2017: 1 845, 2016: 834, 2015: 518, 2014: 362). Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.

Lisää vuositilastoja migri.fi -sivustolla

Vuoden 2020 vahvistetut tilastot löydät tilastopalvelustamme tilastot.migri.fi. Tilastopalvelusta löytyvät nyt myös tilastot matkustusasiakirjoista ja erilaisista todistuksista ja ilmoituksista. Tilastot vuodesta 2015 taaksepäin löydät pdf-muodossa osoitteesta migri.fi/tilastot.