1 600 koiran tutkimus: Koirien lonkkaniveldysplasiaan liittyy yli 20 geenialuetta
Lonkkaniveldysplasia on suurimmassa osassa koiraroduista yleisesti esiintyvä nivelten kehityshäiriö, jonka syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät. Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esille kymmeniä lonkkaniveldysplasiaan liittyviä genomialueita eri koiraroduissa. Alueiden merkitys sairastumisalttiuteen on jäänyt avoimeksi, koska koiria koskevaa laajaa tutkimusaineistoa on ollut vähän käytettävissä.
Nyt Helsingin yliopistossa on tutkittu 1 600 koiraa kymmenestä eri rodusta. Koirien perimää on selvitetty verinäytteiden avulla, ja koirien lonkat on kuvattu. Viralliset lonkkalausunnot on saatu Suomen Kennelliitosta.
– Ratkaisevaa tutkimuksen kannalta oli mahdollisuus hyödyntää professori Hannes Lohen tutkimusryhmän ylläpitämää maailman suurinta koirien geenipankkia. Mielenkiintoinen uusi löytö oli neddylaationa tunnettuun proteiinien muokkausprosessiin liittyvien geenien rikastuminen lonkkaniveldysplasiaan yhteydessä olevien perimän alueiden geeneissä, toteaa professori Antti Iivanainen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Aiheesta Helsingin yliopistossa väitöskirjan tehnyt FT Lea Mikkola painottaa, että lonkkaniveldysplasia on geneettisesti erittäin monimutkainen sairaus.
– Sairauden syntyyn vaikuttavat monet geenit. Rotujen välillä on merkittäviä eroja sairauden geneettisessä taustassa, vaikka jotkin perimän alueet olisivatkin yhteisiä.
Tutkijat haluavat jatkossa kartoittaa nyt merkityksellisiksi todettuja perimän alueita tarkemmin, jotta varsinaiset lonkkaniveldysplasiaa aiheuttavat geenit ja ja niiden muunnokset löytyisivät.
– Tuloksista ei ole hyötyä sairauden diagnostiikassa tai koirien jalostuksessa tällaisenaan, vaikka tulevaisuudessa näitä voitaneen hyödyntää osana laajempia riskiprofiileja. Tunnistetuilla geenialueilla on myös ihmisen perinnölliseen lonkkavikaan liittyviä uusia ehdokasgeenejä. Tämä tieto voi edistää sairauden hoitoa tulevaisuudessa myös ihmisellä. Jatkossa lonkkaniveldysplasian tutkimuksia olisi tärkeä jatkaa eri koiraroduissa ja laajempaa kansainvälistä yhteistyötä tehden, sanoo professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ja lääketieteellisestä tiedekunnasta
Artikkeli ja väitöskirja:
Mikkola L, Kyöstilä K, Donner J, Lappalainen AK, Hytönen MK, Lohi H, Iivanainen A. An across-breed validation study of 46 genetic markers in canine hip dysplasia. BMC Genomics. 2021 Jan 21;22(1):68. doi: 10.1186/s12864-021-07375-x.
Lea Mikkola. It’s complex: studies on the genetics of canine hip dysplasia. 2020. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, väitöskirja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT Lea Mikkola, lea.mikkola@utu.fi
@LeaMikkola
Professori Antti Iivanainen, antti.iivanainen@helsinki.fi, puh. 02941 57034
@DevInteracts
Professori Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 02941 25085
@HannesLohi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme