Kasvilajien runsaus vähentää virustartuntojen määrää niin luonnonniityillä kuin pellon reunassa

Maailmassa maatalouden toimintaan käytetään yhä enemmän maapinta-alaa ja jäljelle jäävästä alasta yhä suurempi osa on maatalouden rajapinnassa. Samaan aikaan luonnon elonkirjo kapenee ja tautien epidemiat uhkaavat ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Luonnossa lajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös taudinaiheuttajien esiintymiseen vaikuttaa se, kuinka paljon ja mitä isäntälajeja esiintyy samalla alueella.

Professori Anna-Liisa Laineen Research centre for ecological change -tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta kartoitti miten maatalousmaan läheisyys vaikuttaa virusten esiintymiseen heinäratamokedoilla Ahvenanmaalla.

– Ahvenanmaan ketoverkosto on otollinen tutkimuksen tekoon koska olemme aiemmin löytäneet sieltä viisi uutta kasvivirusta. Näiden virusten esiintymistä pystyimme nyt tutkimaan, koska olimme kehittäneet niiden tunnistamiseen sopivat menetelmät. Valitsimme tutkimukseen ketoja, jotka sijaitsivat joko peltojen reunoilla tai etäällä maatalousmaasta, kertoo tutkimuksen johtanut tutkija Hanna Susi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Maatalousmaan ja luonnonympäristön rajalla monet kasvitautien leviämiseen vaikuttavat tekijät, kuten maan ravinteet, kasvien monimuotoisuus ja tiheys, muuttuvat äkillisesti. Tutkijat havaitsivat, että maatalouden vaikutus ulottuu kuitenkin myös peltoja ympäröiviin alueisiin.

– Yllättävää kyllä, emme löytäneet eroja peltojen reunoilla olevien kasviyhteisöiden ja kaukaisempien luonnonpopulaatioiden lajien runsaudessa tai yhteisön koostumuksessa, toteaa Susi.

Tutkijat huomasivat, että peltojen reunoilla sijaitsevilla kedoilla oli enemmän viruslajeja, eikä kasvien lajirunsaus vähentänyt viruslajien määrää toisin kuin luonnonympäristön keskellä olevilla kedoilla. Sen sijaan kasvilajien runsaus vähensi virustartuntoja molemmilla ketotyypeillä.

Laineen ryhmän tutkimus antaa viitteitä siitä, että maatalous sekoittaa mekanismeja, jotka luonnossa säätelevät tautien esiintymistä.

– Monimuotoisuuden ylläpito kuitenkin kannattaa, koska kasvilajien runsaus vähensi virustartuntojen määrää kedoilla – sijainnista riippumatta, toteaa Susi.