Sote-uudistus tarvitaan, mutta koulupsykologit kuuluvat kouluun

Sote-palvelujen uudistaminen on tarpeellista 

Suomen Psykologiliitto pitää tarpeellisena sote-palveluiden uudistamista. Tulevaisuudessa valtaosa psykologeista työskentelee perustettavilla hyvinvointialueilla, esimerkiksi neuvolan, terveyskeskuksen, perheneuvolan, psykiatrian sekä neurologian psykologit. Nämä sote-palvelut keskittyvät vastaanottotyöhön ja korjaavaan työhön. Näiltä osin uudistus on looginen ja kannatettava.

Opiskeluhuollon psykologien työ on koulussa

Hallituksen esityksessä on edelleen mukana esitys opiskeluhuollon psykologien siirtämisestä perustettaville hyvinvointialueille. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirto sote-maakuntiin olisi epätarkoituksenmukainen sote-palveluista eroavan työnkuvan vuoksi. Opiskeluhuollon työn sisältö on määritelty opiskeluhuoltolaissa. Lain mukaan opiskeluhuolto sisältää sekä yksilöllisen että yhteisöllisen opiskeluhuollon, joista painopisteen tulee olla yhteisöllisessä, ryhmään ja koko kouluyhteisöön kohdistuvassa työssä.

Hallituksen esitys on kuitenkin huomioinut ainoastaan yksilötyön. Esityksessä ei ole perusteltu, miten yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö turvattaisiin. Miten opiskeluhuoltoa kehitettäisiin, jos psykologien ja kuraattorien hallinto ja johtaminen siirretään sote-maakuntiin, mutta koulut ja oppilaitokset - eli heidän työpaikkansa – jäävät peruskuntiin?

Opiskeluhuollon psykologin ensisijainen tehtävä on tukea jokaisen hyvinvointia

Kun yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö onnistuu, inhimillinen kärsimys vähenee ja korjaavaa yksilötyötä tarvitaan vähemmän. Yhteisöllistä työtä on esimerkiksi kiusaamista, syrjäytymistä ja koulupudokkuutta ehkäisevä työ sekä mielenterveyden, koulumotivaation ja jaksamisen edistäminen. Yhteisöllinen työ edellyttää fyysistä läsnäoloa kouluissa ja oppilaitoksissa, kouluyhteisön tuntemusta, koulun arjen reunaehtojen ymmärtämistä sekä luottamussuhteita koulun henkilöstöön ja johtoon.

Tällä hetkellä koulupsykologit pystyvät tekemään yhteisötyötä lähes kaksinkertaisesti silloin, kun opiskeluhuolto on sivistystoimen eikä sote-toimialan alla (Psykologiliitto 2020). Siirron myötä olisi vaarana, että heidän työpanoksensa valuu sote-maakunnan tarpeisiin pois kouluilta ja oppilaitoksilta sekä sivistystoimen suunnittelu- ja kehittämistyöstä. Painopiste siirtyy edistävästä ja ehkäisevästä työstä ongelmien korjaamiseen ja koulun hyvinvointityön mahdollisuudet hukataan. 

Psykologien ja kuraattorien siirto peruttava

Psykologiliitto yhdessä monien asiantuntijoiden ja kuntien ja kaupunkien kanssa vastusti opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtoa jo syksyllä 2020 päättyneellä lausuntokierroksella lakiluonnoksesta. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorin siirron peruminen ei vaikuta sote-uudistuksen kokonaisuuden toteutumiseen.

Lue koko lausunto täällä