Suomalaisten elinikä voi kasvaa oletettua hitaammin

Eläkemenojen ja -maksujen kasvu ei johdu pelkästään matalasta syntyvyydestä, myös eliniän pitenemisellä on olennainen vaikutus.
Eläketurvakeskuksen (ETK) raportti havainnollistaa elinajanodotteen kasvun vaikutuksia eläketurvan rahoitukseen, eläke-etuuksiin ja eläkeikään. Raportissa verrataan vaihtoehtoisia skenaarioita ETK:n peruslaskelmaan, joka perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2019).
Vuonna 2019 elinajanodote oli miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Jos elinajanodote pysähtyisi nykytasolle, matalasta syntyvyydestä johtuva työeläkemaksun (TyEL) korotuspaine poistuisi lähes kokonaan.
Pysähtyminen laskisi työeläkemaksun (TyEL) kestävää vakiotasoa vajaat kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä eläkemaksun tasoa. Kestävällä vakiotasolla tarkoitetaan TyEL-maksun tasoa, jolla pystytään rahoittamaan tulevat eläkemenot.
On kuitenkin realistista odottaa, että elinajanodote kasvaa jatkossakin, mutta ei ehkä yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.
– Väestöennusteet ovat olettaneet, että elinajanodotteen kasvu jatkuu nopeana. Viime vuosien kokemukset muista teollisuusmaista ja nyt käynnissä oleva koronapandemia herättävät kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle myönteinen kehitys voi jatkua. Tämän vuoksi on perustelua tarkastella myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, sanoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Suomen arvio vertailumaista korkein
ETK:n peruslaskelmassa käytetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan selkeästi vertailumaita (mm. Saksa, Ruotsi) voimakkaammin pitkällä aikavälillä. Ainoastaan Norjan ennusteessa elinajanodotteen kasvuvauhti on samaa luokkaa Suomen kanssa.
Eurostatin ennusteessa (Europop2019) oletetaan että erot Euroopan unionin jäsenmaiden elinajanodotteissa supistuvat. Keskimääräistä korkeamman elinajanodotteen maissa, kuten Suomessa, kasvun odotetaan olevan keskimääräistä hitaampaa ja matalan elinajanodotteen maissa keskimääräistä nopeampaa.
Vuonna 2070 suomalaisten elinajanodote on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 90 vuotta. Eurostatin ennusteen mukaan elinajanodote olisi sen sijaan yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta ei poistu kokonaan.
Vuoteen 2070 mennessä miesten elinajanodotteen oletetaan kasvavan suomalaisarvion mukaan noin 10 vuotta (89 vuoteen) ja naisilla noin 7 vuotta (91,5 vuoteen). Eurostatin vastaavat luvut ovat miehillä noin 86 ja naisilla noin 90,5 vuotta.
– Tilastokeskuksen ennuste on muita Euroopan maita ja Eurostatia optimistisempi. Suomen väestön kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin se on alentunut Suomessa 1980-luvun lopun jälkeen, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
Matalampi elinikä tarkoittaa matalampaa eläkeikää
Työeläkkeissä on kaksi elinajanodotteen muutokset huomioivaa automaattista sopeutusmekanismia: Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun. Myös alin vanhuuseläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen.
Näiden takia Eurostatin ennustama kehitys pienentäisi työeläkemaksun nousupainetta vain vähän. Sen sijaan eläkkeet olisivat suurempia ja alin vanhuuseläkeikä matalampi kuin peruslaskelmassa.
ETK:n peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin kuolevuuskehityksellä se olisi 67 vuotta ja 7 kuukautta, eli seitsemän kuukautta vähemmän.
Peruslaskelmassa keskieläkkeen suhde keskiansioihin laskee nykytasolta (52 %) noin kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tämä lasku johtuu muun muassa elinaikakertoimen vaikutuksesta. Eurostatin kuolevuusoletuksella suhde laskee hieman vähemmän, noin 44 prosenttiin.
Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen raportteja 2/2021
Lisätietoja:
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme