Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus
3.3.2021 07:00:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Sepelvaltimotauti on väestötasolla yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja. Nuoremman väestön keskuudessa korostuvat erilaiset rakenteelliset sydän- ja rytmihäiriösairaudet. Vaikka sepelvaltimotaudin ajatellaan koskettavan pääasiassa vanhempaa väestöä, nykyään sen merkitys myös nuorten ihmisten keskuudessa on tiedostettu. Verrattuna muihin nuorten sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajiin, sepelvaltimotauti on ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ja keski-ikäisten alle 50-vuotiaiden sydänperäisten äkkikuolemien syitä sekä sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien tunnuspiirteitä ja ruumiinavauslöydöksiä. Tavoitteena oli myös arvioida sepelvaltimotaudin aiheuttaman sydänperäisen äkkikuoleman osuutta eri ikäryhmissä sekä esiintyvyyttä viimeisten 20 vuoden aikana.
Tutkimuksessa käytettiin Fingesture-aineistoa, joka koostuu kaikista oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomen alueella vuosina 1998–2017 (n = 5 869). Alle 50-vuotiaita tästä tutkimuspopulaatiosta oli 610 uhria (10 %) ja heistä suurin osa oli miehiä (86 %).
Sepelvaltimotauti oli yleisin sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttaja alle 50-vuotiaiden keskuudessa (266 uhria, 44 %). Sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus kaikista aiheuttajista kasvoi säännöllisesti ikäryhmittäin, ollen matalin alle 30-vuotiaiden joukossa (7 %) ja korkein 45–50-vuotiailla (50 %). Viimeisten 20 vuoden aikana sepelvaltimotautiperäisten äkkikuolemien osuus on pienentynyt nuorten keskuudessa, mikä on todettu aiemmin myös koko väestön kohdalla.
Valtaosalla (90 %) sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista ei ollut todettu sepelvaltimotautia ennen äkkikuolemaa. Uhreista yhdeksän kymmenestä oli miehiä. Yli puolella alle 50-vuotiaista uhreista oli vähintään yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, mikä korostaa varhaisen seulonnan ja ennaltaehkäisevien tekojen merkitystä myös nuoremmalla väestöllä. Esimerkiksi kolmanneksen uhreista tiedettiin olleen tupakoitsijoita. Hankittujen riskitekijöiden lisäksi kolmasosalla uhreista oli tiedossa sukutaustaa sydänperäiselle äkkikuolemalle. Neljäsosa uhreista kuoli fyysisen rasituksen aikana.
Merkittävällä osalla alle 50-vuotiaista sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman uhreista oli todettavissa pitkälle edennyt sepelvaltimotauti ruumiinavauksessa. Esimerkiksi kolmen suonen sepelvaltimotauti, sydänlihaksen fibroosi ja sydänlihaksen liikakasvu olivat yleisiä löydöksiä alle 50-vuotiaiden uhrien ruumiinavauksissa.
Yleisesti tiedetään, että sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa vähitellen jo viimeistään murrosiässä. Nyt tehdyt tutkimushavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että sepelvaltimotauti voi olla pitkälle edennyt jo nuorilla aikuisilla, mikä korostaa varhaisen sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden tunnistamisen tarvetta ja seulonnan merkitystä nuorten aikuisten keskuudessa.
Tutkimusartikkeli: Vähätalo J, Holmström L, Pakanen L, Kaikkonen K, Perkiömäki J, Huikuri H, Junttila J. Coronary Artery Disease as the Cause of Sudden Cardiac Death Among Victims < 50 Years of Age. The American Journal of Cardiology, 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Juhani Junttila
Johtaja, Medical Research Center Oulu (MRC Oulu)
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Puh: +358 8 3158522
juhani.junttila@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
