PT:n tutkija Sakari Lähdemäen väitöstutkimus: Miten yksityistäminen vaikuttaa Suomen valtionyhtiöiden tuottavuuteen?
Tutkimuksen mukaan yksityistämisen jälkeen työntekijöiden määrä laski yksityistettyjen yritysten toimipaikoissa. Tästä seurasi, että näiden toimipaikkojen tuottavuus nousi, koska yksityistäminen ei näyttäisi vaikuttaneen näiden toimipaikkojen liikevaihtoon ainakaan vähentävästi.
Tutkimuksessa rajauduttiin tarkastelemaan Suomen teollisuudessa toimivien valtionyhtiöiden yksityistämistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmää, jolla voidaan arvioida kausaalivaikutuksia. Yksityistämisen vaikutusta ei ole aiemmin tutkittu Suomen rekisteriaineistoilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sellaisia valtion yrityksiä, jotka yksityistettiin vuosien 1990–2012 aikana.
– Tarkastelun kohteeksi valittiin vain yrityksiä, joiden katsottiin olevan valtion investointeja sen sijaan, että ne olisivat suorittaneet jotain strategista tehtävää. Näiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden voidaan katsoa toimineen myös kilpailullisilla markkinoilla, Lähdemäki kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä näiden yritysten toimipaikoissa (tehtaissa) tapahtui yksityistämisen jälkeen. Tutkimuksessa muodostettiin myös kontrolliryhmä yksityisten yritysten samankaltaisista toimipaikoista. Näin voitiin verrata, erosiko tuottavuuskehitys kontrolliryhmässä ja yksityistetyissä toimipaikoissa yksityistämisen jälkeen.
Ensin tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, mitä toimipaikkojen tuottavuudelle tapahtui sen jälkeen, kun valtio luopui enemmistöosuudestaan emoyhtiössä. Tämän jälkeen tarkasteltiin myös, vaikuttivatko kaikki valtion osuuden luopumiset tuottavuuteen, koska valtio luopui omistusosuudestaan näissä yhtiöissä useammassa vaiheessa.
– Tulokset olivat saman suuntaiset mutta selvemmät kuin enemmistöosuudesta luopumisen jälkeen. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, että valtion omistusosuuden väheneminen vaikutti selvimmin silloin, kun valtiolla oli huomattava omistusosuus yhtiössä. Vaikuttaisikin siltä, että jos valtio luopuu omistuksestaan silloin, kun se omistaa yhtiötä vain vähän, ei tällä olisi vaikutusta toimipaikkojen tuottavuuteen, Lähdemäki toteaa.
Lisäksi väitöskirjassa selvitettiin, vaikuttiko yksityistäminen toimipaikkojen henkilöstörakenteeseen. Tässä tarkasteltiin esimerkiksi keskimääräistä palkkaa, keskimääräistä ikää, sukupuolijakaumaa ja keskimääräistä koulutustasoa. Tulosten mukaan yksityistämisellä ei näyttäisi olleen vaikutusta toimipaikkojen henkilöstörakenteeseen.
Väitöskirjassa tarkasteltiin myös, pienentyvätkö maiden väliset tuottavuuserot. Tarkastelu tehtiin aiempaa kattavammalla aineistolla ja uusimpia menetelmiä hyödyntäen.
– Keskeinen havainto oli, että näyttäisi siltä, että vuoden 2000 jälkeen maailman maiden tuottavuuksien hajonta olisi alkanut supistua, kun tätä ennen se on kasvanut tasaisesti.
Väitöskirjan yksi artikkeli tarkasteli maantieteellisten tekijöiden, kuten sijainnin ja väestön tiheyden, sekä luonnonvarojen ja tuottavuuden yhteyttä. Tarkastelu tehtiin tätä varten kootulla aineistolla. Tulosten mukaan luonnonvarojen mahdollinen vaikutus maan tuottavuuteen näyttäisi olevan yleisesti ottaen pieni. Tarkastelun pohjalta näyttää siltä, että maan tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit (T&K) ja koulutustaso saattavat tasapainottaa syrjäisen sijainnin haittoja.
Linkki tutkimukseen.
***
KTM Sakari Lähdemäki esittää väitöskirjansa ”Essays on Economic Productivity” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.3.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Maliranta (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkivanhempi tutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ekonomisk prognos 2025-2027: Tillväxtfaktorer på plats efter lågkonjunkturen?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores höstprognos 2025 växer Finlands ekonomi med 0,6 procent i år. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,5 procent respektive 1,4 procent. Den privata konsumtionen tynger fortfarande återhämtningen, men vi uppskattar att utvecklingen vänder uppåt nästa år. Samtidigt har osäkerheten i världshandeln minskat något, vilket stärker exportutsikterna.
Talousennuste vuosille 2025-2027: Taantuman jälkeen kasvutekijät kunnossa?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.
Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin18.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme