Lapsen etua ei huomioida riittävästi oikeuskäytännössä
– Usein lapsen etua ei arvioida ollenkaan ja silloinkin kun arvioidaan, arviointi on usein erilaista eri asiaryhmissä, sanoo väitöskirjatutkija Milka Sormunen.
OTM Milka Sormunen analysoi lapsen edun käsitettä kotimaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä ihmisoikeuksia koskevassa oikeuskäytännössä väitöskirjassaan "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence". Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten lapsen edun käsite ymmärretään ja miten sitä käytetään Suomen korkeimman hallinto-oikeuden, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuissa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmissä.
Tutkimus perustuu laajan oikeustapausaineiston systemaattiseen analyysiin. Vastaavaa oikeustapausaineistoihin perustuvaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty tässä mittakaavassa. Sormusen tutkimus tuo esille havaintoja, joita ei voi vahvistaa rajatummalla aineistolla.
Perusteettomia tulkintaeroja
YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Perinteisesti lapsen etu on yhdistetty perheoikeuteen sekä lastensuojeluasioihin. Lapsen oikeuksien sopimus kuitenkin laajensi lapsen edun soveltamisalaa kaikkiin lasta koskeviin asioihin sekä vahvisti lapsen edun ja perus- ja ihmisoikeuksien yhteyttä. Lapsen etu pitää siis ottaa huomioon, kun päätetään esimerkiksi koronarajoituksista tai ilmastotoimista.
Lapsen oikeuksien sopimus on sitova, joten päätöksentekijöiden tulee huomioida lapsen etu kaikissa lasta koskevissa päätöksissä. Siksi on myös keskeistä ymmärtää, mitä haasteita lapsen edun käsitteeseen ja sen käyttöön liittyy.
Sormusen tutkimus osoittaa, että lapsen etua ei huomioida niin hyvin kuin pitäisi. Lapsen edun arviointi on usein epämääräistä ja perustelut liian niukkoja. Tutkimuksessa tuli esille eri asiaryhmien välisiä perusteettomia eroja, jotka ovat ongelmallisia lasten oikeuksien ja etenkin syrjinnän kiellon näkökulmasta. Esimerkiksi ulkomaalaiset lapset ovat muita lapsia heikommassa asemassa: EIT:n ulkomaalaisratkaisujen ja lastensuojeluratkaisujen vertailu osoitti, että samat oikeudet toteutuvat huonommin ulkomaalaisasioissa.
– Ongelmia liittyy etenkin lapsen edun huomioimiseen ulkomaalaisasioissa sekä sellaisilla alueilla, joita ei ole perinteisesti yhdistetty lasten oikeuksiin. Tämä viittaa siihen, että konteksti vaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen.
Huomio prosessiin
Sormunen tarjoaa ongelmien ratkaisuksi panostamista päätöksentekoprosessiin: tuomioistuinten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, onko lapsen etua harkittu, onko arvioinnin perusteita avattu sekä onko prosessuaalisia velvoitteita (esimerkiksi lapsen mielipiteen selvittäminen) noudatettu. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että päätöksentekoprosessiin ja lasten oikeuksien toteutumista edistäviin rakenteisiin keskittyminen turvaa tehokkaammin lapsen etua kuin lapsen edun ymmärtäminen sisällöllisenä velvoitteena. EIT:n ratkaisukäytännössä prosessuaalinen lähestymistapa on usein johtanut hakijan kannalta hyvään lopputulokseen. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen etuun liittyvissä suosituksissaan rakenteita, jotka edistävät yleisesti lapsen oikeuksien toteutumista.
– Jos prosessi on asianmukainen, on todennäköisempää, että lapsen oikeudet toteutuvat paremmin myös sisällöllisesti. On kuitenkin tärkeää, että sisällöllistä harkintaa ei unohdeta: lapsen edun arvioinnin lisäksi pitäisi määritellä, mistä oikeuksista on kyse, ja arvioida erikseen, voiko näitä oikeuksia rajoittaa, Sormunen toteaa.
***
OTM Milka Sormunen väittelee 12.3.2021 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Best Interests of the Child in Human Rights Practice: An Analysis of Domestic, European and International Jurisprudence".
Vastaväittäjänä on Professor of Children's Rights, Vice-Dean Ton Liefaard, Leiden Law School, Leiden University, ja kustoksena on professori Tuomas Ojanen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Yhteyshenkilöt
Milka Sormunen
Puh. 050 448 9423
milka.sormunen@helsinki.fi
@milkasormunen
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa25.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme