Etelä-Suomen valmiustoimikunta: koronatilanne on vakava ja rajoitusten noudattaminen on erittäin tärkeää, kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin herättävät huolta

Koronatilanne Etelä-Suomen alueella on erittäin huolestuttava. Vakavin tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa tautitapausten määrä on noussut voimakkaasti helmikuun puolivälin jälkeen, kertoi apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Suurin osa tartunnoista on herkästi leviävien virusvarianttien aiheuttamia. Kasvavat potilasmäärät ovat kuormittaneet terveydenhuoltoa ja tilanteen paheneminen uhkaa johtaa siihen, että kiireettömän hoidon tarjoamista joudutaan merkittävästi supistamaan. Suuret tartuntamäärät ovat ruuhkauttaneet myös tartunnanjäljitystä, vaikka siihen onkin rekrytoitu runsaasti lisäresursseja.

– Vakavassa tilanteessa on erittäin tärkeää, että jokainen toimija ja yksittäinen ihminen noudattaa erityistä varovaisuutta ja huomioi viranomaisten antamat määräykset, suositukset ja ohjeet, korosti Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist. – Haluamme myös kiittää kaikkia kriisin keskellä pakertavia ja niitä, jotka noudattavat suosituksia parhaansa mukaan. Toivoa luo se, että rokotukset etenevät päivä päivältä, vaikka rokotteiden saatavuuteen liittyykin edelleen epävarmuutta ja tarkkaa aikataulua ei voida antaa.

22.2.2021 voimaan tulleet tartuntatautilain muutokset toivat aluehallintovirastoille koronaepidemian hallintaan uusia työkaluja, joista kertoi alkoholiyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen. Etelä-Suomen alueella on tehty lukuisia päätöksiä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Toimijoita kehotetaan seuraamaan aluehallintoviraston Usein kysytyt kysymykset koronasta -sivustoa, johon koottuja vastauksia täydennetään ja päivitetään jatkuvasti: https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta

Lasten ja nuorten näkökulma esiin: pitkään kestäneillä rajoitustoimenpiteillä ja epätietoisuudella huolestuttavia vaikutuksia

– ­Yli vuoden kestänyt kriisi on lasten ja nuorten näkökulmasta pitkä ajanjakso ja rajoitukset tuntuvat lohduttomilta, kertoi opetus- ja kulttuuritoimen johtaja Sanna Puura Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. – ­Suuri osa lapsista ja nuorista on raportoinut henkisen hyvinvoinnin heikentymisestä ja koronan herättämistä kielteisistä tunteista, joista päällimmäisenä esille nousevat ahdistus, huolestuneisuus ja yksinäisyys. Myös nuorten tulevaisuususkon on havaittu heikentyneen ja esimerkiksi opintoihin liittyvän uupumuksen lisääntyneen.

Lasten ja nuorten tilanteesta keskustelivat tutkija Jenni Lahtinen Nuorisotutkimusverkostosta, auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista. Paneelissa todettiin, että vaikka yhteisiä haasteita on tunnistettu, lapsilla ja nuorilla on hyvin erilaisia lähtökohtia ja tilanteita. Koronakriisin vaikutukset näyttävät osuvan pahiten niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joilla on mennyt huonosti jo ennen koronaa.

Voimavaroista korostuivat sosiaalisten suhteiden, turvallisten aikuisten ja sitä myötä harrastustoiminnan suuri merkitys lapsille ja nuorille. Vaikka harrastuksia ei enää rajoitettaisi, korona on aiheuttanut monille perheille ja urheiluseuroille taloudellista ahdinkoa, minkä vuoksi harrastuksia ei välttämättä ole mahdollisuutta jatkaa. Ratkaisuista nostettiin esiin harrastamisen Suomen malli, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallia on pilotoitu tänä keväänä ja se on tarkoitus juurruttaa pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Koronakriisistä syntyvä palveluvelka ja erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuus on jatkossa kriittinen haaste. Lapsiin ja nuoriin vaikuttaa olennaisesti myös se, miten heitä lähellä olevat aikuiset jaksavat. Panelistien vahvana viestinä oli, että tuen ja keskusteluavun tarjoamiseen on tärkeää panostaa myös kriisin jälkeen.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa ovat mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.