Tieto koronaviruksesta ja tartuntojen ehkäisystä on saavuttanut maahan muuttaneet hyvin, työoloissa tartuntariskiä lisääviä tekijöitä

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin -tutkimuksesta (MigCOVID), jossa maahan muuttaneiden vastauksia verrattiin koko väestön vastauksiin FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksessa.

Valtaosa kertoo noudattavansa suosituksia

Lähes kaikki vastaajat kertoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suurin osa myös noudatti turvavälejä ja vältti kättelyä, maahan muuttaneet kuitenkin koko väestöä hieman harvemmin.

Maahan muuttaneista 81 prosenttia ja koko väestöstä 85 prosenttia kertoi käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan. Vaikka selvästi suurin osa myös maahan muuttaneista on välttänyt matkustamista ulkomaille (85 %), tätä suositusta noudattaneiden osuus oli koko väestöön (96 %) verrattuna alhaisempi.

Kaikkiaan naiset noudattivat suosituksia pääsääntöisesti miehiä hieman tarkemmin.

”Suurin osa sekä koko väestössä että maahan muuttaneissa kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaepidemiasta ja noudattavansa suosituksia. Tiedämme kuitenkin, että maahan muuttaneet ovat yliedustettuina koronatartunnan saaneissa. Monella heistä on työhön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät tartuntariskiä. Myös erilaiset muut tekijät, kuten alhaisempi koulutus ja tulot sekä ahtaampi asuminen yksin tai yhdessä, voivat lisätä tartuntariskiä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.

Vajaa kolmannes maahan muuttaneista pystyi tekemään etätyötä

Työssä tai harjoittelussa oli 75 prosenttia tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista ja 78 prosenttia koko väestöstä.

Tarkempia työoloja koskevat tiedot on saatavilla vain maahan muuttaneista. Heistä työssä tai harjoittelussa olevista 30 prosenttia kertoi pystyvänsä tekemään etätyötä ja vain 56 prosenttia pystyi halutessaan pitämään 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin. Naisista noin neljäsosa työskenteli terveydenhuollossa, jossa he tapasivat asiakkaita. Vastaava osuus oli miehillä kuusi prosenttia.

”Työnantajan tulisi varmistaa, että työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, joissa tarpeetonta altistumista koronavirukselle voi välttää. Lisäksi olisi varmistettava, että työntekijät noudattavat ohjeistuksia”, Skogberg sanoo.

Jatkuvaa viestintää useissa kanavissa

Skogbergin mukaan selkokielistä sekä monikielistä ja monikanavaista viestintää tarvitaan erityisesti silloin kun koronasuosituksia päivitetään tai tarkennetaan.

”Pelkästään suositusten kääntäminen ei toki riitä, vaan on löydettävä toimivat kanavat välittää tietoa. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa ja tehokasta jalkautuvaa työtä, jota monet kaupungit ja järjestöt jo ansiokkaasti tekevät. Jatkuvuus on erittäin tärkeää, koska kerran annettu tieto tai suositus ei riitä motivoimaan pidemmän päälle.”

Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 3 668 henkilöä, jotka olivat 20–60-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus oli 60 prosenttia. 

Koko väestölle kohdennettuun kansalliseen FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseeen osallistui 3 490 henkilöä. Osallistumisaktiivisuus oli 51 prosenttia.

Lähteet

Natalia Skogberg, Päivikki Koponen, Eero Lilja, Sara Austero, Sofia Achame, Anu E. Castaneda. Access to information, preventive measures and working conditions during the coronavirus epidemic - findings of the population-based MigCOVID Survey among persons who have migrated to Finland [Tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana – maahan muuttaneille kohdennetun MigCOVID-väestötutkimuksen tulokset]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 8/2021. Linkki avautuu klo 10.00 mennessä.

COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta. Erilliskatsaus, vaihtuva teema ”Maahan muuttaneiden tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana.” 18.03.2021

Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID)

FinTerveys 2017 -seurantatutkimus

Lisätietoja

Natalia Skogberg
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7916
etunimi.sukunimi@thl.fi