Stoalaisuus tutuksi: Senecan klassikkoteoksia suomeksi!

Roomalainen stoalainen filosofi Lucius Annaeus Seneca (n. 4 eaa. - 65 jaa.) oli yksi antiikin merkittävimmistä ajattelijoista. Tuotteliaana proosa- ja näytelmäkirjailijana, runoilijana sekä luonnontieteilijänä kunnostautunut Seneca oli myös valtiomies, joka toimi keisari Neron opettajana ja neuvonantajana.

Basam Books on julkaissut keväällä kaksi Seneca-käännöstä: Octavia (Basam Books 2021) sekä Kirjeet Luciliukselle (Basam Books 2021). Aiemmin suomentamattoman Octavia-tragedian ovat kääntäneet Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela. Oikarinen on myös kääntänyt Senecan klassikkoteoksen Kirjeet Luciliukselle, joka ilmestyy nyt uusintapainoksena.

Ratkaisematon ristiriita johtaa tragediaan

”Voi miten tuottikaan iloa tutkia suurinta, mitä Luontoäiti

on synnyttänyt, tuo mittaamattoman taideteoksen luoja:

taivasta, auringon pyhiä kulkuja,

maailmankaikkeuden liikkeitä, yön vaihtuvia vuoroja,

vaeltavien tähtien ympäröimän Foiboksen kiertorataa,

ja valtavan taivaankannen avaralti hohtavaa kauneutta.”

Vuosi 62 keisari Neron Roomassa on kauhun vuosi monien aikalaisten ja jälkipolvienkin silmissä. Tuon vuoden kohtalokkaisiin hetkiin keskittyy Octavia, ainoa meille säilynyt roomalainen historiallisiin tositapahtumiin perustuva murhenäytelmä, jonka näyttämönä on keisari Neron palatsi.

Vanharoomalaisia arvoja kannattava Seneca uskoo viisaasti, että puolisoiden hyveellisyys ja henkiset ominaisuudet antavat ainoan kestävän pohjan avioliitolle. Nuori Nero taas on sokean rakkauden pauloissa, hänen jumalansa on Amor. Octavia-puoliso saa mennä, sillä Nero haluaa itselleen kauniin Poppaean.

Tragedia on kulkenut meille Senecan itsensä nimissä. Vaikka monet nykytutkijat ovat pitäneet sitä epäperäisenä, suomentajat ovat päätyneet uskomaan sen sittenkin suurella todennäköisyydellä aidoksi. Mikäli tämä on totta, näytelmään on dramatisoitu ensi käden tietoa julman Neron hovista.

Klassikkoteos opastaa etsimään mielenrauhaa ja onnellisuutta stoalaisesta filosofiasta

”Mikään tuuli ei ole myötäinen sille, joka ei tiedä, mihin satamaan on pyrkimässä.”

Senecan havainnoivat kirjeet piirtävät vivahteikkaan kuvan elämästä ja ihmisistä Roomassa keisari Neron vallan aikana. Ne kertovat paheista ja ylellisyyksistä, orjista ja gladiaattoreista, julmuuksista ja sankariteoista. Lämminhenkiset ja humoristiset tarinat vuorottelevat vakavien ja ylevien kertomusten kanssa.

Kirjeiden keskiössä on kysymys siitä, miten elää onnellista elämää ja olla samalla hyödyksi omalle yhteisölle. Miten tässä tavoitteessa voi onnistua silloin, kun yhteiskunta on korruptoitunut tai kun näköpiirissä on vain kärsimystä ja kuolemaa? Seneca pyrkii löytämään kaikesta kokemastaan jonkin viisauden ja filosofisen opetuksen, joka voi tehdä ihmisestä järkevämmän ja paremman.

"Ympärille on rakennettava filosofia, valloittamaton muuri, jota onnetar ei ylitä, vaikka se olisi lukemattomin piirityskonein ahdistettu. Ylittämättömässä asemassa seisoo sielu, joka on hylännyt ulkoisen ja turvaa itsensä omalla linnoituksellaan; jokainen keihäs putoaa sen alapuolelle."

Kääntäjistä

Kääntäjät Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela ovat molemmat pitkän linjan latinisteja, joilta on ilmestynyt useita suomennoksia. He ovat aiemmin suomentaneet yhdessä muun muassa Senecan tragediat Faidra ja Oidipus (Kaksi tragediaa - Faidra ja Oidipus, Basam Books 2016).