Vuoden nuori fyysikko Sonja Kujanpää nauttii laserspektrokopiasta ja monia taitoja vaativasta työstä kiihdytinlaboratoriossa
Sonja Kujanpää teki pro gradu- tutkielmansa kokeellisen ydinfysiikan alalta. Kaksiosaisessa työssään hän määritti vakaan ytterbium-alkuaineen magneettisen oktupolimomentin käyttäen kollineaarista laserspektroskopiaa. Tämä mittaus suoritettiin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa Ion Guide Isotope Separator On-Line (IGISOL) ioniohjainlaitteistolla.
Työn toinen osa vei hänet Euroopan hiukkasfysiikan tutkimukseskukseen CERNiin, jossa hän kehitti yhteistyössä siellä toimivaa kollineaarisen laserpekroskopian ja moniheijastavan lentoaikamassaspektrometrin (MR-ToF) yhdistävää mittauslaitteistoa (MIRACLS). Gradun ohjaajana oli yliopistotutkija Ruben de Groote Jyväskylän yliopistosta.
Kipinän työhönsä Kujanpää sai ollessaan kesäopiskelijana CERNissä ISOLDElla laserspektroskopian tutkimusryhmässä.
Gradutuloksilla mukaan arvostettuun fysiikan julkaisuun
Fyysikkoseuran kilpailun finaaliin eteni kolme kilpailijaa, ja Sonja Kujanpää osallistui siihen gradu-tutkimuksen tulokset tiivistävällä videolla.
”Palkinnosta olen positiivisesti yllättynyt ja huomionosoituksesta erittäin otettu. Gradu onnistui hyvin ja tulokset olivat mukana arvostetussa Physical Review A –julkaistussa artikkelissa", kertoo Kujanpää.
Tällä hetkellä Kujanpää valmistelee laserspektroskopian alan väitöskirjaa fysiikan laitoksella IGISOL- ioniohjaintutkimusryhmässä. Tutkimusta hän tekee enimmäkseen RAPTOR-laitteistolla, joka keskittyy monimutkaisten ja eksoottisten atomisysteemien ominaisuuksien mittaamiseen käyttäen kollineaarista resonanssi-ionisaatiospektroskopiaa (CRIS).
Osa väitöskirjatutkimuksesta tehdään myös yhteistyössä CERNin kanssa. Työtä ohjaavat professori Iain Moore, yliopistotutkija Ruben de Groote ja yliopistotutkija Mikael Reponen.
Fysiikan tutkimus on innostavaa ja tulevaisuudessa nuori tutkija haluaisi työskennellä myös ulkomailla, esimerkiksi CERNissä,
”Tutkijan työssä jokainen päivä on erilainen ja pääsen käyttämään laajasti erilaisia taitoja 3D-mallinnuksesta elektroniikkaan. Itse tykkään siitä, kuinka konkreettista työ on kiihdytinlaboratoriossa. On kivaa päästä rakentamaan mittauslaitteistoa ja komponentteja alusta asti”, sanoo Sonja Kujanpää.
Linkki Sonja Kujanpään voittoisaan videoon: https://youtu.be/h4-tsB6mXEI
Linkki pro gradu –tutkielmaan: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202007305431
Lue 22. maaliskuuta 2021 julkaistu artikkeli Physical Review A –julkaisusta: Phys. Rev. A 103, 032826 (2021) - Magnetic octupole moment of $^{173}\mathrm{Yb}$ using collinear laser spectroscopy (aps.org)
Suomen Fyysikkoseura jakaa Vuoden nuori fyysikko –palkinnon vuosittain erinomaisesta fysikaalisten tieteiden aloihin kuuluvasta pro gradu- tai diplomityöstä. Tarkoituksena on tukea nuoria fyysikoita ja palkita heitä poikkeuksellisen ansiokkaista suorituksista.
Lisätietoja:
Sonja Kujanpää, sonja.p.kujanpaa@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme