Työllisyysrahasto

Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvamenot kasvoivat 48 % vuonna 2020

Jaa

Työllisyysrahaston rahoittamat työttömyysturvan menot kasvoivat 48 % vuonna 2020. Huolimatta voimakkaasti kasvaneista työttömyysturvamenoista Työllisyysrahaston maksuvalmius säilyi hyvällä tasolla vuonna 2020.

Vuonna 2020 Työllisyysrahasto maksoi työttömyyskassoille yhteensä 2 618 miljoonaa euroa, josta Työllisyysrahasto rahoitti 52 % ja valtio 48 %. Työllisyysrahaston osuus kerättiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

Koska valtio poikkeuksellisesti maksoi lomautuspäivärahoihin peruspäivärahan suuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta, sen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvamenojen rahoituksesta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2019 valtion osuus työttömyyskassojen rahoituksesta oli 42 %.

Kelalle tilitettiin työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksun tuotosta perusturvan rahoitukseen. Kelalle tilitettiin yhteensä 207 miljoonaa euroa.

- Koronapandemia aiheutti keväällä 2020 nopean ja merkittävän kasvun työttömyysturvamenoissa. Työllisyysrahaston perustehtävä on tuoda turvaa työn muutoksissa, jossa onnistuimme poikkeusoloissakin hyvin. Turvasimme työttömyysturvan rahoituksen ja maksuvalmiutemme monin keinoin. Tavoitteeseen päästiin käyttämällä suhdannepuskuria, lainanotolla ja valtion lisärahoituksella lomautuspäivärahoihin, kertoo Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut työnantajilta ja 17–64-vuotiailta palkansaajilta, ja niillä rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia.

Palkkasumma supistui ensimmäistä kertaa 10 vuoteen

Vuonna 2020 Työllisyysrahaston keräämien työttömyysvakuutusmaksujen määrä väheni 21 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kerättyjen työttömyysvakuutusmaksujen väheneminen johtui valtaosin vuodelle 2020 päätetyistä, alennetuista työttömyysmaksuprosenteista.

Lisäksi alentunut palkkasumma vaikutti pieneltä osin työttömyysvakuutusmaksujen kertymän vähenemiseen. Vuonna 2020 palkkasumma supistui ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Yritykset sopeuttivat toimintaansa koronarajoitusten seurauksena ja erityisesti lomautettujen määrä kohosi vuoden aikana hyvin merkittävästi edellisestä vuodesta. Työttömyysaste nousi reilulla prosenttiyksiköllä. Toimintaympäristön muutoksella oli huomattavia vaikutuksia Työllisyysrahaston rahoittamien ansioturvan etuuksien määrään.

- Käytimme jälleen suhdannepuskuria tasoittamaan rahaston talouden heilahteluita. Puskuria on käytetty vuotta 2020 enemmän vain vuosina 2014 ja 2015. Tällöin puhuttiin Eurokriisin jälkeisestä talouden heikkoudesta. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vakavuudesta kertoo se, että työttömyysturvamenot ovat nousseet tätä nopeammin vain Finanssikriisin aikaan vuonna 2009, Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen selvittää.

Työllisyysrahasto vahvisti maksuvalmiuttaan laskemalla kesäkuussa 2020 liikkeeseen kaksi 600 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa kolmen ja seitsemän vuoden juoksuajoilla. Lisäksi rahoitusta varmistettiin uudistamalla valmiusluottolimiitit (RCF) viiden pohjoismaisen pankin kanssa. Limiittien yhteismäärä on 800 miljoonaa euroa. Rahasto laski vuoden 2020 aikana liikkeeseen lyhyitä alle vuoden mittaisia yritystodistuksia ja paransi myös tätä kautta maksuvalmiuttaan.

Työllisyysrahaston maksuvalmiutta turvasi myös se, että valtio osallistui kohonneiden lomautusmenojen rahoitukseen maksamalla lomautuspäivärahoihin peruspäivärahansuuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta.

Vuoden 2019 lopussa Työllisyysrahastolla oli nettovarallisuutta eli suhdannepuskuria 1 668 miljoonaa euroa ja vastaava määrä vuoden 2020 lopussa oli 1 045 miljoonaa euroa. Nettovarallisuuden muutos vuodelta 2020 oli 623 miljoonaa euroa negatiivinen.

Pandemia jatkuu vielä pitkälle vuotta 2021, vaikka rokotukset ovatkin jo alkaneet. Odotuksissa on talouden kääntyminen lievään nousuun. Työllisyysrahasto arvioi työllisyyden ja työttömyyden pysyvän vuonna 2021 keskimäärin vuoden 2020 tasolla. Työllisyysrahasto arvioi nettovarallisuutensa muutoksen olevan selvästi alijäämäinen vuonna 2021. Suhdannepuskurin nettovarallisuuden määrä vuoden 2021 lopussa on arvion mukaan noin 400–500 miljoonaa euroa.

Työllisyysrahasto julkaisi vuosikertomuksensa vuodelta 2020 tiistaina 23.3.2021.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Työllisyysrahasto rahoitaa laajasti suomalaista työelämääSiirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle vuoden 2025 lopussa26.2.2025 15:00:00 EET | Tiedote

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle 31.12.2025. Metsämäen työsuhde Työllisyysrahastossa jatkuu 31.12.2025 saakka. Janne Metsämäki on toiminut Työllisyysrahaston ja sen edeltäjän, Työttömyysvakuutusrahaston, johdossa vuodesta 2015 alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät vuonna 2019 Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtaja Markku Jalonen kiittää Metsämäkeä pitkästä ja ansiokkaasta työstä Työllisyysrahastossa. - Janne Metsämäen aikana Työllisyysrahastoa on kehitetty monella tavalla ja viety läpi monia uudistuksia ja muutoksia, joiden avulla Työllisyysrahaston lakisääteiset tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Työllisyysrahaston hallitus käynnistää Metsämäen seuraajan haun kevään 2025 aikana. Lisätiedot: Markku Jalonen, hallituksen puheenjohtaja, KT. 040 547 7710 (28.2.2025 saakka) Henrika Nybondas-Kangas, hallituksen puheenjohtaja, KT. 050 357 4233 (1.3.2025 alkaen) Janne Metsämäki, toimitusjohtaja

Työllisyysrahaston muutosneuvottelut ovat päättyneet – 73 työtehtävää päättyy4.6.2024 15:33:17 EEST | Tiedote

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisen vuoksi aloitetut muutosneuvottelut Työllisyysrahastossa ovat päättyneet. Lakkauttaminen sisältyy Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja eduskunta hyväksyi lakkauttamista koskevan lain 22.5.2024. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että neuvottelujen seurauksena tehtävien lakkaamiset ja/tai työsuhteen ehtojen olennaiset muutokset koskettavat enintään 80 henkilöä. Neuvotteluissa käytiin läpi muutosten perustelut, vaikutukset ja vaihtoehdot. Neuvottelut koskivat Työllisyysrahaston henkilöstöä lukuun ottamatta teknologia ja kehitys -palvelualueen henkilöstöä. Työllisyysrahaston palveluksessa on 182 työntekijää, joista neuvottelujen piirissä oli 156 henkilöä. Muutosneuvottelujen tulos on, että enimmillään 73 työtehtävää lakkaa. Koska lakkauttavan lain siirtymäaikataulu on pitkä, vuoden 2026 kesään saakka, myös irtisanomiset ja tehtävien lakkaaminen tai muuttuminen tapahtuu asteittain pitkällä aikavälillä. Lopulliset henkilöstövaik

Aikuiskoulutustuen hakijamäärät puolitoistakertaiset15.5.2024 08:05:00 EEST | Tiedote

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijöille ja yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Vuonna 2023 aikuiskoulutustukea maksettiin yhteensä 32 518 henkilölle. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Lakkauttavan lain käsittely on käynnissä eduskunnassa. Työntekijöiden aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat noin puolitoistakertaisiksi alkuvuonna 2024 verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Kasvanut hakijamäärä koostuu aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneista sekä täysin uusista hakijoista. Näyttää sille, että aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneet ovat aktivoituneet käyttämään jäljellä olevia tukikuukausiaan ennen tuen lakkauttamista. Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Alkuvuonna 2024 hakijamäärä sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 % verrattuna alkuvuoteen 2023. - Sote-alan haki

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye