Lyhennysvapaiden kysyntä kääntyi kasvuun – näissä tilanteissa rahoituksen hinta voi nousta

Vaikka Finnvera ei myönnä yrityksille suoraa tukea tai avustuksia, Finnveran rahoituksen EU:n markkinahintatasoa edullisempi hinta tai ehdot katsotaan niin sanotuksi laskennalliseksi valtiontueksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on niin sanottu de minimis -tuki, jota yritykselle voi kertyä eri valtion tai kuntien toimijoiden myöntämänä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Koronavuoden jälkeen joidenkin yritysten yritys- tai hankekohtaiset tukikatot saattavat olla täyttymässä. Enimmäismäärä voi ylittyä esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys hakee nyt pankiltaan lyhennysvapaata Finnveran takaamaan lainaan. Jos pankki nostaa lyhennysvapaan myötä rahoituksen marginaalia, mutta Finnvera ei nosta oman takauksensa marginaalia, yritykselle syntyy Finnveran alemmasta hinnasta valtiontukea. Pahimmillaan tuen enimmäismäärän ylitys johtaa siihen, että yritys joutuu maksamaan tukia takaisin tai uuden tuen saanti estyy.

‒ Finnvera suhtautuu lyhennysvapaapyyntöihin myönteisesti ja on valmis joustamaan, jotta yritykset kyetään auttamaan kriisin tämänkin vaiheen yli. Pyrimme lyhennysvapaapäätöksissä pääsääntöisesti siihen, että asiakkaan marginaalia ei koroteta. Ainoastaan silloin kun asiakkaan valtiontukikertymä on täynnä, takauksemme tai lainamme marginaalia voidaan joutua tarkistamaan. Näin vältetään muiden tukien takaisinperintä, mistä voisi aiheutua asiakkaalle vakavaa vahinkoa. Lyhennysvapaa on yrityksille yksi hyvä keino sopeuttaa talouttaan ja selviytyä. Pankkien ja Finnveran yhteistyö on toiminut kriisissä hyvin, ja yritykset ovat saaneet varsin joustavasti lyhennysvapaita ja lainarahoitusta, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Heinilän mukaan lyhennysvapaahakemusten määrä on nyt noin kaksinkertainen kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tukien määrän täyttyminen aiheuttaa hinnankorotuksen noin joka kymmenenteen lyhennysvapaapäätökseen. Yrityksillä on vastuu seurata tukimääränsä kertymistä, mutta Finnvera pyrkii osaltaan selvittämään tukien määrän muutostilanteessa, jotta yritykset välttyvät ikäviltä jälkiseurauksilta, kuten tukien takaisinperinnältä.

Sääntely ohjaa pankkien toimintaa

Koronapandemian synnyttämän talouskriisin aikana Suomessa toimivat pankit ovat tehneet läheistä yhteistyötä Finnveran kanssa ja tulleet eri tavoin asiakkaitaan vastaan. Lisäksi ne ovat jatkaneet uusien luottojen myöntämistä.

Pankkien toiminta on tiukasti säänneltyä. Säännösten noudattamista myös valvotaan tarkasti. Huolimatta kriisiajasta viranomaiset edellyttävät, että pankit arvioivat riskinsä oikein ja selvittävät huolella asiakkaidensa taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn. Tarvittaessa pankit joutuvat uudelleenluokittelemaan asiakkaitaan ja tekemään varauksia luottotappioiden varalta. Esimerkiksi uuden lyhennysvapaan hakeminen johtaa yleensä asiakkaan luokituksen heikkenemiseen. Terveen pankkitoiminnan ja vakavaraisuussääntelyn lähtökohtana on, että kohonnut riski näkyy luotonannon ehdoissa.

‒ Kukin pankki päättää itse luottojensa ehdoista riskiarvion perusteella ottaen huomioon sääntelyn ja valvojan asettamat vaatimukset. Pankeilla on halu ja intressi tukea asiakkaitaan vaikeiden aikojen yli, mutta samalla ne joutuvat huolehtimaan omasta vakavaraisuudestaan ja sääntelyn noudattamisesta. Tämä on vaikea yhtälö, toteaa Finanssialan (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattilan mukaan yrityksen kannattaa olla varhaisessa vaiheessa yhteydessä rahoittajiinsa, jos taloudellisia vaikeuksia ilmaantuu. Tällöin on syytä varautua keskusteluun siitä, mitkä ovat olleet yrityksen omat tervehdyttämistoimet ja omistajien tekemät panostukset ja mikä niiden kokonaisvaikutus on. Pankkien tarjoamat lainanhoidon helpotukset ovat harvoin yksinään tehokas tai riittävä toimenpide, jolla päästään vaikeiden aikojen yli.