Vaikuttavuuden mittaaminen tekee tuloaan erikoissairaanhoitoon

Vaikuttavuusajattelu on kasvattanut sosiaali- ja terveysalalla asemaansa, kun tuottavuuden ohella halutaan mitata yhä laajemmin vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta voidaan mitata sekä suoraan potilaalta kysyen että rekisteritietoja hyödyntäen, joista jälkimmäinen on tähän asti ollut vallitseva trendi. Kansainvälisesti erilaisia potilaan terveyttä ja toimintakykyä raportoivia PROM-mittareita (Patient Reported Outcome Measures) ja asiakaskokemusta mittaavia PREM-työkaluja (Patient Reported Experience Measures) käytetään jo laajasti.

Nordic Healthcare Group (NHG) halusi selvittää, millaisia vaikuttavuusperusteisia mittareita on käytössä erikoissairaanhoidossa Suomessa. Erityisesti kiinnostuksen kohteina olivat potilaan raportoimat PROM- ja PREM-mittarit. Vaikuttavuusperusteisten mittaristojen käyttö erikoissairaanhoidossa -kysely toteutettiin syksyllä 2018 ja se keräsi vastauksia 13 sairaanhoitopiiristä ja 18 erikoisalalta: nefrologia, neurokirurgia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, kardiologia, akuuttilääketiede, ihotaudit ja allergologia, psykiatria, geriatria, kliininen hematologia, infektiosairaudet, anestesiologia, tehohoito, ortopedia ja traumatologia, silmätaudit, korva-, nenä ja kurkkutaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet ja fysiatria.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että 39 % vastaajista seuraa ainakin osittain potilaan raportoimia vaikutuksia erikoisalallaan – tosin tietoa hyödynnetään lähinnä potilas-ammattilaistasolla. Sen sijaan toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa ei juurikaan hyödynnetä asiakkaan raportoimia mittareita, kuten PROM ja PREM. Näistä asiakaskokemukseen keskittyviä PREM-mittareita on käytössä toistaiseksi vain hyvin vähän (23 % vastanneista), mikä tarkoittaa, ettei asiakaskokemusta systemaattisesti hyödynnetä. Kliinisiä vaikutuksia sitä vastoin seuraa 65 % vastaajista omalla erikoisalallaan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös aikeista ottaa PROM- tai PREM-mittareita käyttöön seuraavan kahden vuoden aikana. Vastaajista 71 % oli sitä mieltä, että potilaan raportoimien vaikutusten ja kokemusten mittaamista tulisi lisätä terveydenhuollossa, ja 23 % vastaajista aikookin ottaa käyttöön potilaan raportoimia hoidon vaikutus- ja kokemusmittareita seuraavan kahden vuoden aikana.

”Tulokset eivät sinänsä ole yllättäviä. Toisaalta esiin nousee, että myös vaikuttavuuden kannalta oleellista tietoa kertyy jo paljon, ja sitä voitaisiin hyödyntää jo nyt toiminnan kehittämiseen. Nykytekniikalla potilaiden kokemuksellisen tiedon keruu on mahdollista kustannustehokkaasti ja se tulisi liittää jatkuvaan seurantaan. Kun kehitetään yksittäisiä rekistereitä, tulee huomioida tutkimuksen ohella myös se, miten tietoa voidaan käyttää järjestelmän kehittämiseen”, kommentoi NHG:n kehitysjohtaja, apulaisprofessori Paulus Torkki kyselyn tuloksia.

https://nhg.fi/blog/vaikuttavuuden-mittaaminen-tekee-tuloaan-erikoissairaanhoitoon/