ELY-keskukset

Maatalouden uudet ympäristösopimukset ovat haettavissa – myös voimassa oleville sopimuksille voi hakea jatkovuotta

Jaa
Ympäristösopimukset koostuvat maatalouden vesiensuojelua, maatalousluonnon monimuotoisuutta ja geneettistä monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä. Maatalousluonnon monimuotoisuuteen sekä maiseman ja kosteikkojen hoitoon liittyviä ympäristösopimuksia on tällä hetkellä voimassa yhteensä 2635 kappaletta noin 34 800 hehtaarilla koko maassa.

Viljelijät, yhdistykset ja yhteisöt voivat hakea uusia ympäristösopimuksia, myös huhtikuussa päättyville sopimuksille voi hakea yhden vuoden jatkoaikaa.
Uusia viisivuotisia kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia tehdään

  • perinnebiotoopeille eli kedoille, niityille, hakamaille ja metsälaitumelle
  • luonnonlaitumille

Lisäksi on mahdollista hakea ei-tuotannollista investointikorvausta kosteikon perustamiseen.

Päättyvälle ympäristösopimukselle voi hakea jatkovuotta

Yhden vuoden jatkoaikaa voi hakea huhtikuun lopussa 2021 päättyville sopimuksille, joita ovat:

  • kosteikkojen hoito,
  • maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito,
  • alkuperäisrotuihin sekä kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoihin liittyvät sopimukset.

Jatkovuotta hakevat eivät voi liittää voimassa olevaan sopimukseen kokonaan uusia lohkoja, eikä jättää lohkoja pois jatkovuoden sopimukselta muuten kuin hallinnanmuutostilanteessa.

Ympäristösopimuksia haettava 15.6. mennessä

Uusia sopimuksia ja päättyvän sopimuksen jatkovuotta on haettava viimeistään 15.6.2021. Sopimusten hakulomakkeet löytyvät Ruokaviraston verkkopalvelusta ja ne toimitetaan määräaikaan mennessä liitteiseen alueelliseen ELY-keskukseen.

Lisätiedot sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät Ruokaviraston verkkopalvelusta:

Uuden maaseutuohjelman valmistelu on käynnissä

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden (2021-2027) kansallinen valmistelu on käynnissä. Tässä maatalouspolitiikan niin kutsutussa CAP-27-uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Uuden maaseutuohjelman käynnistymisestä ja toimenpiteistä tullaan tiedottamaan myöhemmin.

Lisätietoja antavat ELY-keskusten asiantuntijat:

  • Lapin ELY-keskus: Heidi Kotala-Paaluharju, puh. 0295 037 006
  • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Kaisa Karppila puh. 0295 038 104
  • Kainuun ELY-keskus: Markus Kvist, puh. 0295 023 564
  • Pohjanmaan ELY-keskus: Lars Björkgård puh. 0295 028 540 ja Barbro Lundström puh. 0295 028 589
  • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Essi Kiili puh. 0295 027 648
  • Keski-Suomen ELY-keskus: Merja Lehtinen puh. 0295 024 570
  • Pohjois-Savon ELY-keskus: Riitta Kesonen puh. 0295 026 577 ja Sirpa Tarvainen puh. 0295 026 628
  • Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Kaisa Rummukainen, puh. 0295 026097
  • Satakunnan ELY-keskus: Eija Mutila puh. 0295 022 064
  • Pirkanmaan ELY-keskus: Jenna Unnaslahti puh. 0295 036 027 Marika Arrajoki-Alanen puh. 0295 036 040 ja Tiina Schultz puh. 0295 036 382
  • Etelä-Savon ELY-keskus: Hillevi Teittinen puh. 0295 024 135
  • Hämeen ELY-keskus: Minna Kolari, puh. 0295 025 062
  • Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Niina Pulkkinen puh. 0295 029 040
  • Varsinais-Suomen ELY-keskus: Elisa Nurmio puh. 0295 022 630 ja Kati Pakarinen puh. 0295 022 639
  • Uudenmaan ELY-keskus: Esme Manns puh. 0295 021 101

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote

Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye