Saunatalo jatkaa kannattavaa kasvua - Korjausmarkkinat moninkertaistuvat

Saunatalon Oriveden tehtailla on 1,5 miljoonan euron investointiohjelma loppusuoralla. Investointeja tarvitaan, jotta Saunatalo pystyy vastaamaan ammattimaisen saunarakentamisen kasvavaan kysyntään. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 15 prosenttia ja hyvä kannattavuus parani edelleen. Tänä vuonna on odotettavissa vähintään yhtä suurta kasvua.

”Tilojen laajentamiseen on käytetty miljoona euroa, ja suunnitelmissa on satojen tuhansien eurojen laiteinvestoinnit tuotannon ja sen tehokkuuden nostamiseksi. Erityisesti korjausrakentamisen markkina tulee meillä väistämättä kasvamaan, koska satoja tuhansia 1970-luvulta lähtien rakennettuja huoneistosaunoja on tulossa peruskorjausikään”, Saunatalo Oy:n toimitusjohtaja Juha Kananen sanoo.

Saunatalon toiminta on tähän asti painottunut uudisrakentamiseen ja korjausrakentamisessa taloyhtiöiden yhteisten saunatilojen peruskorjauksiin. Jatkossa yhtiö tavoittelee suurinta kasvua huoneistosaunojen peruskorjauksista, jotka toteutetaan asunto-osakeyhtiöissä tai vuokrataloyhtiöissä ammattimaisesti esimerkiksi linjasaneerausten tai muiden suurempien peruskorjausten yhteydessä. Peruskorjausten yhteydessä halutaan usein myös nostaa saunatilojen laatu- ja varustelutasoa.

”Ammattimaisen saunarakentamisen näkökulmasta korjausrakentaminen tulee ohittamaan uudisrakentamisen aivan kuten koko rakentamisen markkinoilla on tapahtumassa. Saunoissa korjausrakentamisen kasvu on vielä voimakkaampaa, sillä vielä 1960-luvulla asuinkerrostaloihin rakennettiin vain 20000 huoneistosaunaa, mutta sen jälkeen määrät ovat moninkertaistuneet”, Juha Kananen sanoo.

Kerrostalotuotannossa rakennettiin 1970-luvulla 85000 ja 80-luvulla 125000 huoneistosaunaa. Erityisesti 1980-luku oli myös voimakasta rivitalorakentamisen aikaa, jolloin rivitaloihin rakennettiin noin 100000 huoneistosaunaa. Pelkästään 1980-luvulla rakennettiin siis reilusti yli 200000 huoneistosaunaa.

”Johtavana saunatoimittajana meidän vahvuutemme on tehokkaan tuotannon ja osaamisen rinnalla hyvin toimiva yhteistyö rakennusliikkeiden ja niiden työmaaorganisaatioiden kanssa. Liikevaihdostamme 98 prosenttia tulee rakennusliikkeiltä. Kysynnän kasvun vuoksi rekrytoimme lisää henkilöstöä myös asiakaspalveluun palvelemaan muutostöitä, sillä saunoja räätälöidään myös rakennusliikkeiden omassa tuotannossa entistä enemmän asukkaiden yksilöllisten toiveiden mukaan”, Kananen sanoo.

Juha Kanasen mukaan Saunatalon nopea kasvu on edellyttänyt joustavaa ja aktiivista reagointia esimerkiksi rakennusliikkeissä yleistyneeseen tahtituotantoon.

”Ennen saatoimme olla työmaalla vaikkapa kuukauden yhtäjaksoisesti, mutta nykyisin voimme käydä hoitamassa esimerkiksi kahden päivän asennusjakson aina välillä työmaan tarkan etenemisaikataulun mukaan. Elementtirakentaminen on selkeä megatrendi suomalaisessa rakentamisessa, ja me voimme yhdistää pitkälle viedyn teollisen esivalmistuksen ja räätälöinnin rakennusliikkeissä yleistyvään lean-ajatteluun ja tahtiaikatauluihin.”

Saunatalo on tehnyt monien rakennusliikkeiden kanssa hyvin pitkäjänteistä yhteistyötä.

”Esimerkiksi Tampereen YIT:n kanssa yhteistyömme on jatkunut jo vuosikymmeniä. SRV:lle olemme tehneet valtakunnallisesti lähes kaikki saunat. SRV:n Tampereen Kansi ja areena -hankkeeseen toimitamme kaikki noin sata huoneisto- ja 70 hotellihuonesaunaa ja paneelialakatot kaikkiin noin 500 asuntoon. Olemme toimittaneet saunoja myös SRV:n Helsingin Kalasataman Redin korkeisiin tornitaloihin”, Juha Kananen sanoo.

Saunatalon korjausrakentamisen kehityspäällikkö Pasi Takki kertoo, että korjausrakentamisessa aikaikkunat ovat monesti jopa vielä tiukempia kuin uudisrakentamisessa.

”Asuinkerrostalojen peruskorjauksissa ja ASO-kohteissa yleistyneissä viihtyvyysremonteissa huoneiston saneeraukseen varataan usein kaksi viikkoa, jolloin purku- ja muiden sisätöiden jälkeen saunan osuudeksi voi jäädä vain pari päivää jakson lopusta. Meidän vahvuutemme esimerkiksi timpuriin verrattuna on työmaalla tehtävän tuntimäärän vähentäminen Oriveden tehtaan valmiiksi mittaan työstettyjen paneelien, lauteiden ja muiden esivalmisteisten elementtien avulla”, Pasi Takki sanoo.

Takin mukaan asiakkaat hyötyvät Saunatalon teollisesta esivalmistuksesta työmaan nopeutumisen ja tuotannon tehostumisen lisäksi myös työmaan roskaamisen vähenemisenä. Puruttomuus lisää viihtyvyyttä ja parantaa työturvallisuutta työmaalla. Esivalmistus mahdollistaa myös laadun ja varustelutason parantamisen samalla kun korjaukset nopeutuvat.

”Osa ASO-kohteiden viihtyvyysremonteista toteutetaan niin, että asukkaat asuvat kotonaan korjauksen ajan. Korjausrakentamisessa halutaan yhä pidemmälle vietyä esivalmistusta ja nopeampaa läpimenoaikaa”, Takki sanoo.

Korjausrakentamisessa Saunatalon asiakkaiksi tulevat rakennusliikkeiden rinnalle taloyhtiöt ja isännöitsijätoimistot.

”Olemme mukana Kylpyhuonekeskuksen Linjakas-ryhmässä, jossa rakennetaan kolmen tason saunakonseptia. Valmiilla konseptiratkaisuilla pyritään helpottamaan taloyhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen työtä peruskorjaushankkeiden valmistelussa ja läpiviemisessä”, Pasi Takki sanoo.

Saunatalo on toteuttanut alkuvuodesta useita huoneistosaunojen peruskorjauskohteita ja uusien kohteiden aloituksista sovitaan viikoittain. Esimerkiksi Vantaalla yhtiö on tehnyt saunojen peruskorjaukset Consti Korjausrakentamisen peruskorjaamaan kerrostaloon ja Porvoossa ASO-kohteeseen. Helsingin Herttoniemessä Saunatalo saneeraa vuokra-asuntoyhtiöön 81 huoneistosaunaa Veljekset Nuutiselle. Helsingin Töölönkadulla on käynnissä Sibelius-Akatemian vanhojen tilojen muuttaminen asuinkerrostaloksi, jossa Saunatalo on saunatoimittajana.

”Räätälöinti on tämän päivän sana, asiakkaat haluavat yhä yksilöllisempiä ja erikoisempia ratkaisuja. Siksi meidän on tärkeää tehostaa tuotantoa ja koko palveluketjun toimintaa esimerkiksi automaation ja digitalisaation avulla”, tuotantopäällikkö Arttu Niemi Saunatalon Oriveden tehtaalta sanoo.

”Tuotannon tehokkuus on jo kasvanut ja virheiden määrä vähentynyt, vaikka erikoistilaukset lisääntyvät koko ajan. Automaation jatkuva lisääminen on tuotannon tehostamisessa tärkeää, mutta olemme myös parantaneet tiedonsiirtoa koko ketjussa myynnistä tuotantoon ja työmaan työnjohtoon. Olemme tarkentaneet henkilöstön työnkuvia ja vastuita ja vähentäneet väliportaita niin että kommunikaatio on mahdollisimman sujuvaa”, Arttu Niemi sanoo.

Investointiohjelman yksi keskeinen tavoite on, että tieto siirtyy kokonaan digitaalisesti 3D-suunnittelumallista tuotantoon ja työmaatoimituksiin.

”Sekä laudesuunnittelussa että elementtisaunojen suunnittelussa digitalisaatio mahdollistaa yhä joustavamman räätälöinnin samalla kun tuotanto ja palveluketju tehostuvat. Osaava henkilöstö ja toiminnan jatkuva kehittäminen varmistavat sen, että voimme pysyä jatkuvasti alan kärjessä”, Niemi sanoo.