Sarvamaa & Heinäluoma: Euroopalla on edessään kaikkien aikojen metsäsavotta

Europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.) ja Petri Sarvamaa (kok.) vaativat arvostusta ja tunnustusta metsätalouden roolille eurooppalaisissa ilmastotalkoissa. Erityisesti he kiinnittävät huomiota komission juuri julkaistuun kestävän rahoituksen kriteerejä määrittävään toimenpidepakettiin.

”Tällä hetkellä trendi muun muassa komissiossa tuntuu systemaattisesti olevan se, että vain metsien museointi voi vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näinhän ei missään nimessä ole. Tässä ajattelussa sivuutetaan täysin metsien tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa”, mepit sanovat.

Heinäluoma ja Sarvamaa keskustelivat aiheesta Suomen ja Euroopan metsäpolitiikan tulevaisuutta ruotineessa webinaarissaan perjantaina 23.4.

”Metsätalouden keinoin Suomi ja Ruotsi voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa merkittävästi monia muita EU-maita aiemmin. Siksi onkin järjetöntä sakottaa juuri tätä sektoria ilmastosyntipukkina, vaikka todellisuudessa se päinvastoin auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Puhumattakaan korvaamattomasta vaikutuksesta Suomen kansantaloudelle ja tuhansien ihmisten työpaikkoihin”, Sarvamaa sanoo.

Heinäluoma huomauttaa, että useat EU:n ilmastotoimet vaikuttavat myös Suomen metsiin, vaikka metsäpolitiikka pysyykin jäsenmaiden vastuulla.

”Metsäpolitiikka on viime kädessä jäsenmaiden vastuulla, mutta näin radikaalit ratkaisut finanssisektorilla vaikuttavat väistämättä myös suomalaisiin metsiin. Siksi jäsenmaita olisi kuultava erityisen herkällä korvalla. Suomalaisen vastuullisen metsänhoidon periaatteilla ja bioenergialla on suuri potentiaali Euroopan ilmastohaasteita ratkaistaessa. Tämän vuoksi metsäsektoria tulisi sakottamisen sijaan hyödyntää ja kannustaa”, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoman ja Sarvamaan mukaan kuluva vuosi on metsäpolitiikan kannalta ratkaiseva, sillä vuoden aikana tehdään vielä lukuisia päätöksiä liittyen niin taksonomiaan, biodiversiteettistrategiaan, metsästrategiaan, RED II -uusiutuvan energian direktiiviin sekä LULUCF-laskelmiin.

”Kyllä tällä eurooppalaisella metsätyömaalla on vielä melkoisesti raivattavaa edessä, ja puhumme nyt ennemmin tukki- kuin risusavotasta. Vastuullisen metsänhoidon periaatteet ja suomalainen bioenergia ovat kestäviä energiamuotoja. mikä on tunnustettava avoimesti ja reilusti. Suomalaisten ja pohjoismaalaisten on tehtävä hartiavoimin töitä, jotta näkökulmamme kestävän metsänhoidon ja metsäteollisuuden taloudellisista ja ekologisistakin hyödyistä omaksutaan Brysselissä”, mepit päättävät.