Finnveran Maat ja markkinat -katsaus 1/2021: Kiina toipui koronasta, Turkin talous ajautui vaikeuksiin – Myanmar avautui ja sulkeutui

Taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden lisääntyminen kasvattaa tyypillisesti tarvetta vientitakuulaitosten takaamalle rahoitukselle. Vientitakuulaitosten, kuten Finnveran, tehtävänä on kantaa riskiä ja mahdollisuuksien mukaan jatkaa vienninrahoitusta yritysten hyville hankkeille. Näin Turkin, Kiinan ja Myanmarin tilannetta seurataan yritysrahoituksen näkökulmasta.

Turkki – Euroopan talouskasvu luo vientimahdollisuuksia, Turkin talous epävakaa

Turkin talous kasvoi hienoisesti 2020, vaikka koronan toinen aalto pakotti kiristämään rajoituksia uudelleen vuoden loppua kohti. Yksi tärkeimmistä sektoreista koko talouden kannalta on turismi, joka ajautui pandemian aikana vaikeuksiin. Näkymiä on parantanut koronarokotusten aloittaminen Turkissa ja turistien lähtömaissa. Talouden toipumisen toivotaan lisäävän vähitellen myös työllistymistä, vaikka yrityskonkurssien arvioidaan kasvavan. Maan talousvaikeudet ovat vaikuttaneet hallituksen suosioon.

Koronan aiheuttamien toimintavaikeuksien ohella monen yrityksen huolena on heikentyneen liiran aiheuttama valuuttamääräisen rahoituksen sekä tuonnin kallistuminen. Yritysten ohella myös valtio ja useat pankit ovat hyödyntäneet ulkomaista rahoitusta, ja kasvanut rahoitustarve altistaa Turkin rahoituksen saatavuudessa tapahtuville muutoksille. Kansainväliset rahoitusmarkkinat, joiden luottamuksen säilyttäminen on tärkeää, seuraavat Turkin tilan kehittymistä.

- Vientitakuukysyntä yli 80 miljoonan asukkaan Turkkiin suuntautuvalle suomalaiselle viennille ja viennin rahoitukselle on jatkunut. Finnvera voi tällä hetkellä harkita vientitakuiden ja rahoituksen myöntämistä eri instrumenteilla lyhyen sekä keskipitkän tai pitkän maksuajan vientikaupoille, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnveran maariskien hallinta -tiimistä.

Kiinan toimet kriittisen huomion keskipisteessä – taustalla positiivista talouskehitystä

Kiinaa on läntisessä mediajulkisuudessa arvioitu viime aikoina entistä kriittisemmin. Syyt kumpuavat Kiinan lisääntyneestä halusta kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa, omia etuja yhä suoraviivaisemmin ajavasta politiikasta ja sisäisistä konflikteista.

Moni asia Kiinan tekemisissä aiheuttaa oikeutetusti huolta, mutta usein positiivinen ja neutraali kehitys uhkaa jäädä negatiivisen uutisoinnin jalkoihin.

Maa on saanut koronaviruksen kuriin sekä markkinatilanteensa, tuotannon ja talouden normalisoitumaan, mikä luo kysyntää. Keskuskauppakamarin mukaan Suomen vienti Kiinaan on palannut kasvu-uralle. Suomen vienti Kiinaan on viime vuosina kääntynyt raaka-ainepainotteiseksi, mutta koneita ja laitteita kuin kehittyneempiä elektroniikkasektorin tuotteita viedään paljon. Mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen on paljon. Kun mukaan lasketaan Kiinassa toimivien suomalaisyritysten kauppa, kasvavat volyymit selvästi. Kiinaan viedään kenties nyt myös tuotteita, jotka normaalitilanteessa olisi viety muille markkinoille mutta joita ei koronatilanteen vuoksi nyt pystytä hyödyntämään.

- Kysyntä Finnveran rahoitukselle ei markkinoiden kokoon ja viennin määrään suhteutettuna ole Kiinassa kovin suurta, mutta erilaisille vientikauppaa turvaaville rahoitusinstrumenteille on kuitenkin jatkuvaa tarvetta, joka voi toimia jopa kilpailuetuna viejälle. Uutena instrumenttina Kiinan markkinoille ollaan parhaillaan sovittamassa vekselitakuuta, joka yksittäistapauksissa voi auttaa sekä viejää että ostajaa kaupan toteutumisessa, Koskelainen sanoo.

Vaikka viennin edistäminen Suomesta käsin on ollut Kiinan maahantulorajoitusten vuoksi haasteellista, Kiinassa toimivat suomalaiset yritykset ja siellä toimiva Team Finland -vienninedistämisverkosto ovat aktiivisesti pystyneet tapaamaan asiakkaita ja luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehitys tullee vaikuttamaan myös yritysten toimintaympäristöön ja niiden globaaleihin tuotantoketjuihin. Osin kehitys saattaa vaatia tuotannon kriittisten palasten kotiuttamista, toisaalta taas yritykset voivat joutua varautumaan jopa kahden eri tuotantoketjun rakentamiseen – toista länsimaisille markkinoille, toista Kiinan markkinoille. Kehitys edellyttää yrityksiltä huolellista suunnittelua, poliittisten asioiden seurantaa ja eri vaihtoehtoihin varautumista.

Myanmarin vientipotentiaali haihtui

Myanmar siirtyi usean vuosikymmenen kestäneestä sotilashallinnosta siviilihallintoon vuonna 2011. Maan suhteiden normalisoituminen kansainväliseen yhteisöön ja velkojiin käynnistyi, ja muun muassa EU poisti kaikki pakotteet paitsi asevientikiellon. Muutosten myötä useat kansainväliset yritykset, investoijat sekä pankit kiinnostuivat maasta, myös suomalaisia yrityksiä suuntasi Myanmarin markkinoille.

- Myanmarissa nähtiin potentiaalia, ja maahan tehtiin vienninedistämismatkoja ja Suomi avasi maahan myös suurlähetystön. Maan avautuminen oli kuitenkin hidasta ja pysähtyi viimeistään meneillään olevaan sotilasvallankaappaukseen, Koskelainen sanoo.

Kansainvälinen yhteisö on tuominnut vallankaappauksen, vaatinut pidätettyjen vapauttamista sekä paluuta demokratiaan. YK on tuominnut vallankaappauksen, mutta ei ole pystynyt päättämään Myanmariin kohdistettavista pakotteista. EU on asettanut vallankaappauksen jälkeen Myanmariin kohdistuvia pakotteita. Jotkut kansainväliset yhtiöt ovat poistuneet Myanmarista.

- Myanmar tarvitsee ulkopuolista rahoitusta, mutta maan siirtyminen demokratiasta sotilashallintoon vaikeuttanee tarvittavan rahoituksen järjestymistä. Myanmarin kasvavien poliittisten ja taloudellisten vaikeuksien takia Finnvera ei tällä hetkellä voi myöntää vientitakuita Myanmariin suuntautuvalle viennille, mutta seuraamme Myanmarin tilanteen kehittymistä.

Lisätiedot:

Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, anu-leena.koskelainen@finnvera.fi

Tutustu Maat ja markkinat 1/2021 -katsaukseen kokonaisuudessaan Finnveran uutishuoneessa

Tutustu Finnveran maaluokituksiin

Tutustu Finnveran taattuihin kauppoihin