Tutun maitohappobakteerin uusi kanta pystyy lisääntymään myös maidossa – saattaa tarjota tehokkaampaa apua vauvojen suolisto-ongelmiin
Maitohappobakteeri Lacticaseibacillus rhamnosus GG eli LGG on maailman tutkituin probiootti. Ominaisuuksiltaan se ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä se ei pysty hyödyntämään laktoosia tai hajottamaan maitoproteiini kaseiinia. Tämän vuoksi se ei esimerkiksi lisäänny maidossa, ja sitä joudutaan erikseen lisäämään valmiisiin probioottisiin maitotuotteisiin.
L. rhamnosus GG:tä onkin geenitekniikan keinoin yritetty saada kotiutumaan maitoon paremmin. Näin muokattuja bakteereja ei kuitenkaan ole tiukkojen rajoitusten vuoksi voitu käyttää ihmisravinnossa.
Helsingin yliopistossa tehdyn läpimurron avulla LGG-probioottiin on nyt kokonaan ilman geneettistä muokkausta saatu ominaisuuksia, joiden avulla se viihtyy ja lisääntyy myös maidossa.
Menetelmänä on konjugaatio, eli eräille bakteeriryhmille luontainen keino välittää ominaisuuksiaan toiselle bakteerille. Konjugaatiossa bakteeri tekee ensin kopion plasmidistaan, joka on DNA:sta koostuva rengas bakteerin sisällä. Seuraavaksi bakteeri siirtää plasmidin lähikontaktissa viereiselle bakteerille. Bakteereille hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävät plasmidit voivat levitä bakteeriyhteisöissä nopeastikin.
Lacticaseibacillus rhamnosus GG:n tapauksessa laktoosin ja kaseiinin käyttökykyä välittävä plasmidi oli peräisiin samassa paikassa kasvatetun Lactococcus lactis -bakteerin eräästä kannasta.
– LGG:n uusi kanta ei ole geneettisesti muunneltu, joten sitä ja sitä sisältäviä tuotteita voi syödä ilman mitään lisälupamenettelyjä, toteaa tutkimuksen johtaja, mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Uutta LGG-kantaa voidaan käyttää alkupisteenä kehitettäessä uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo tuotteen valmistamisen yhteydessä. Probioottia ei siis tarvitse erikseen lisätä lopputuotteeseen.
Lisäksi uudella LGG-kannalla voisi olla paremmat mahdollisuudet kasvaa esimerkiksi vauvan suolistossa, jossa se voisi hyödyntää äidinmaidon laktoosia ja kaseiinia ja tuottaa maitohappoa alkuperäistä kantaa enemmän.
– Maitohappo laskee suoliston pinnan pH:ta, mikä heikentää monien, vauvojen terveyttä uhkaavien, gramnegatiivisten patogeenisten bakteerien – esimerkiksi E. coli, Salmonella ja Shigella – elinmahdollisuuksia. Muutenkin uusi LGG-kanta mahdollisesti runsaslukuisempana saattaisi suojata vauvoja vielä paremmin kuin vanha. LGG:nhän on aiemmin osoitettu vähentävän esimerkiksi vauvojen maitorupiongelmia ja parantavan suolistomikrobiomin toipumista antibioottihoidosta.
Tutkijat neuvottelevat parhaillaan keksinnön jatkohyödyntämisestä.
Tutkimusryhmä Antimicrobials, probiotics and fermented food
Artikkeli:
Nazar Hussain, Ran Li, Timo M. Takala, Muhammad Tariq, Arsalan H. Zaidi, Per E. J. Saris. Generation of Lactose- and Protease-Positive Probiotic Lacticaseibacillus rhamnosus GG by Conjugation with Lactococcus lactis NCDO 712. Applied and Environmental Microbiology Feb 2021, 87 (6) e02957-20; DOI: 10.1128/AEM.02957-20
Yhteyshenkilöt
professori Per Saris, per.saris@helsinki.fi, puh. 02941 59369
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme