Alkoholilain kokonaisuudistus näkyi edelleen viranomaisten työmäärässä vuonna 2019

Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki työllisti aluehallintovirastoja edelleen vuonna 2019. Erityisesti anniskelulupien määrän kasvu ja luvanhaltijoiden omavalvonnan ohjaaminen lisäsivät viranomaisten työmäärää. Vuonna 2019 aloitettiin myös alkoholielinkeinorekisterin kokonaisuudistus, joka digitalisoi lähivuosina alkoholilupahallintoa ja tuo mukanaan uudenlaisia toimintamalleja ja haasteita.

Anniskelulupien määrä kasvoi vauhdilla

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa alkoholilain uudistusta edeltävänä aikana, mutta vuonna 2017 määrä kääntyi selvään nousuun. Vuoden 2019 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 496 anniskelulupaa.

Vähittäismyyntilupien määrä puolestaan oli hiljalleen laskevalla uralla ennen vuoden 2018 lakiuudistusta. Lakiuudistuksen myötä anniskeluluvan yhteyteen alettiin myöntää niin sanottuja ulosmyyntilupia, joita vuoden 2019 päättyessä oli yhteensä 889 anniskelupaikassa. Vuoden 2019 päättyessä alkoholijuomia saattoi ostaa Manner-Suomessa yhteensä 6 029 myyntipaikasta.

• Anniskelulupien määrän kasvu selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, kun vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Isoissa ostoskeskuksissa saattaa olla nykyään kymmeniä anniskelulupia. Lupia on haettu myös muun toiminnan oheispalveluksi, Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas toteaa.

Anniskelun jatkoaikojen määrä kasvoi edelleen

Alkoholilain kokonaisuudistus kasvatti vuonna 2018 anniskelun jatkoaikojen (anniskelu klo 01.30:n jälkeen) määrää huomattavasti. Kun aikaisemmin jatkoaikoja alkoholijuomien anniskelemiseen oli hieman yli 1 000 ravintolalla, vuonna 2018 jatkoaika oli jo 1 640 ravintolalla Manner-Suomessa. Jatkoaikojen määrän kasvu jatkui vuonna 2019 ja vuoden päätteeksi jatkoaika oli 1 715 anniskelupaikassa.

• Anniskelun jatkoaikojen määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joille aikaisempi laki ei antanut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 1.30 jälkeen, Kunnas toteaa.

Anniskelun jatkoaikojen määrä kasvoi myös ulkoalueilla, kuten terasseilla: vuonna 2019 jatkoaika ulkoalueella oli 571 anniskelupaikassa.

Alkoholilain uudistus näkyi edelleen työmäärässä

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin alle 9 000 asiaa vuodessa. Alkoholilain uudistus kasvatti vuonna 2018 alkoholijuomien anniskeluun ja vähittäismyyntiin liittyvää työmäärää 4 629 käsitellyn asian verran.

Vuonna 2019 suurin piikki oli ohi, mutta käsiteltyjä asioita oli edelleen yli 1 500 enemmän kuin lainuudistusta edeltävinä vuosina. Määrällisesti eniten työllistivät uudet anniskeluluvat. Lupa-asioista haasteita tuovat usein ulkoalueiden jatkoaikaluvat.

• Ulkoalueiden jatkoajat ovat työläitä. Pääsääntöisesti näiden lupakäsittelyn yhteydessä varataan vaikutusmahdollisuus myös lähiympäristölle ja arvioidaan yöaikaisesta anniskelusta aiheutuvaa haittaa, Kunnas kertoo.

Kohti suunnitelmallista omavalvontaa

Alkoholilaki edellyttää alkoholijuomien anniskelussa ja vähittäismyynnissä luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Aluehallintovirastot keskittyivät vuonna 2018 ohjaamaan ja neuvomaan luvanhaltijoita suunnitelmien laatimisessa, mutta viime vuonna suunnitelmissa ja niiden laatimisessa esiintyi edelleen puutteita.

Anniskelussa ja vähittäismyynnissä alkoholilain mukainen omavalvontasuunnitelma puuttui tai oli puutteellinen noin neljänneksessä vuonna 2019 tarkastetuista myyntipaikoista. Vuoden loppua kohden suunnitelmat olivat kuitenkin paremmin ajan tasalla kuin vuoden alussa.

• Sekä aluehallintovirastot että Valvira ovat ohjanneet luvanhaltijoita omavalvontasuunnitelmien tekemisessä monin keinoin. Suunta on kohti parempaa, mutta parantamisen varaa on edelleen. Suunnitelmia ei tehdä viranomaisten iloksi vaan oman käytännön toiminnan tueksi, Kari Kunnas toteaa.

Valvonnassa painopisteenä markkinointi

Vuoden 2019 aikana alkoholiviranomaisten valvonnan valittuna painopisteenä oli omavalvonnan parantamisen lisäksi alkoholijuomien markkinoinnin valvonta. Aluehallintovirastojen ja Valviran tekemä projektiluonteinen valvonta kohdistui luvanhaltijoiden verkkosivujen ja sosiaalisen median valvontaan.

Aluehallintovirastojen valvontatarkastusten yhteydessä ohjattiin mainonta-asioissa ja lisäksi kirjallista ohjausta annettiin 165 anniskelu- tai vähittäismyyntipaikalle. Valvirassa markkinoinnin valvontaprojekti keskittyi alkoholivalmistajien ja -tukkumyyjien ohjaukseen, ohjaavia suoritteita oli 211.

• Alkoholijuomien markkinoinnin valvonta on pääsääntöisesti ollut viranomaisten saamien epäkohtailmoitusten käsittelyä ja luvanhaltijoiden ohjaamista niiden perusteella. Vuonna 2019 pyrimme systemaattisesti käymään läpi luvanhaltijoiden toimintaa markkinoinnissa. Useimmiten markkinointisäännösten laiminlyönnit johtuvat luvanhaltijoiden tietämättömyydestä. Tämä puolestaan on seurausta hyvin monimutkaisesta sääntelystä, Kunnas toteaa.

Digitalisaatio edessä myös alkoholiasioissa                                
 

Viime vuonna Valvira ja aluehallintovirastot aloittivat hankkeen alkoholielinkeinorekisterin uudistamiseksi. Uudistettu alkoholielinkeinorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2021. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa alkoholilupien ja -ilmoitusten tekeminen sähköisesti. Uudistuksessa huomioidaan myös asiakkaiden ääni palvelumuotoilun keinoin.

• Alkoholielinkeinorekisteri, eli tuttavallisemmin Allu, tulee kokemaan valtavan muutoksen. Uusi Allu mahdollistaa asiakkaille aikanaan helpomman ja selkeämmän asioinnin ja omien lupiensa hallinnoinnin, Kunnas hehkuttaa.

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Lisätietoja Valvirassa:

Kari Kunnas, ryhmäpäällikkö
puh. 0295 209 610

etunimi.sukunimi(at)valvira.fi

Lisätietoja aluehallintovirastoissa:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Riku-Matti Lehikoinen, alkoholihallintoyksikön päällikkö
puh. 0295 016 155

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Jarmo Ruusu, elinkeinovalvontayksikön päällikkö
puh. 0295 016 938

Lapin aluehallintovirasto
Tarja Strömdahl, ylitarkastaja
puh. 0295 017 369

Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Heikki Mäki, elinkeinovalvontayksikön päällikkö
puh. 0295 018 094

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Kristian Dahl, yksikön päällikkö, lakimies
puh. 0295 018 528

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ari Kilponen, alkoholiylitarkastaja
puh. 0295 017 571

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)avi.fi