Muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet lainoja 25,2 mrd. euron edestä
Muiden rahoituslaitosten[1] myöntämien lainojen kanta oli 25,2 mrd. euroa joulukuussa 2020. Valtion omistamien suomalaisten yritysten kasvua ja liiketoimintaa tukevien rahoitusyhtiöiden myöntämät lainat muodostivat lähes 65 % koko lainakannasta. Vuoden 2020 lopussa muiden rahoituslaitosten yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 12,3 mrd. euroa ja kotitalouksille myöntämien lainojen kanta 4,6 mrd. euroa.[2] Loppuosa myönnetyistä lainoista oli konsernin sisäistä rahoitusta.
Ajoneuvorahoitus merkittävin pankkisektorin ulkopuolinen rahoituksen muoto kotitalouksille
Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämät lainat kohdistuvat lähes yksinomaan Suomeen. Ajoneuvorahoitus muodostaa merkittävän osuuden kotitalouksille myönnetyistä lainoista. Ajoneuvorahoitusta oli myönnetty 3,9 mrd. euron edestä joulukuussa 2020. Muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen kanta oli 600 milj. euroa. Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämistä lainoista vain 26 % oli vakuudettomia. Muiden rahoituslaitosten tilastoinnissa ajoneuvovakuudelliset kulutusluotot lasketaan osaksi vakuudellisia lainoja, mikä selittää vakuudellisten kulutusluottojen suurta suhteellista osuutta verrattuna pankkitilastoihin[3]. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana kotitaloudet nostivat uusia lainoja 250 milj. euron edestä, mistä 170 milj. euroa oli autorahoitusta.
Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen kanta oli 14 % suhteessa pankkien myöntämiin muiden kotitalouslainojen kuin asuntolainojen kantaan. Pankkien myöntämien muiden kotitalouslainojen kuin asuntolainojen kanta oli 33,7 mrd. euroa joulukuussa 2020, ja siitä vakuudettomia lainoja oli 14,8 mrd. euroa.
Valtion tukema viennin ja liiketoiminnan kehittäminen muodostaa merkittävän osan yritysten saamasta pankkisektorin ulkopuolisesta rahoituksesta
Joulukuussa 2020 valtion omistamien rahoitusyhtiöiden yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 8,5 mrd. euroa, mikä on lähes 70 % kaikista muiden rahoituslaitosten yrityksille myöntämistä lainoista. Pankkien rahoitusyhtiöiden myöntämien lainojen kanta oli 2,6 mrd. euroa ja ajoneuvorahoittajien 1,0 mrd. euroa. Muun tyyppistä yritysrahoitusta oli myönnetty 100 milj. euron edestä joulukuussa 2020. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia lainoja lähes 500 milj. euron edestä.
Yrityksille myönnetyistä lainoista 70 % oli vakuudellisia. Yhteensä vakuudellisia lainoja oli myönnetty 8,6 mrd. euron edestä joulukuussa 2020. Muiden rahoituslaitosten lainoista 4,5 mrd. euroa oli myönnetty kotimaahan ja 7,8 mrd. euroa ulkomaille.
Muiden rahoituslaitosten myöntämä rahoitus on pankkien myöntämää rahoitusta tukevaa. Joulukuussa 2020 muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 8 % suhteessa pankkien myöntämien yrityslainojen kantaan. Pankkien myöntämien yrityslainojen[4] kanta oli 59,4 mrd. euroa.
Muiden rahoituslaitosten myöntämien lainojen määrä Suomessa, 2020Q4:
|
Yrityslainat (milj. euroa) |
Kotitalouslainat (milj. euroa) |
|
|
Vakuudelliset |
8 560 |
3 410 |
|
Vakuudettomat |
4 200 |
1 220 |
|
Yhteensä |
12 760 |
4 630 |
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Jaakko Suni, puh. 09 183 2402, sähköposti: jaakko.suni(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan syksyllä 2021.
[1] Suomen Pankin Muut rahoituslaitokset -tilasto sisältää Suomeen rekisteröidyt sektoreilla S.125 (Muut rahoituksen välittäjät), S.126 (Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset) ja S.127 (Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat) toimivat kotitalous- ja yritysrahoitusta tarjoavat yritykset. Ulkomaiset luotonantajat (ns. rajan yli lainaavat toimijat) ovat tiedonkeruun ulkopuolella.
[2] Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta sisältää myös henkilöyrityksille myönnetyt luotot ja lainat.
[3] Pankkien ja luottolaitosten myöntämille lainoille hyväksytään vakuuksiksi ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (575/2013) mukaiset vakuudet.
[4] Pl. asuntoyhteisöt.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
En inhemsk lösning för omedelbara betalningar skulle öka funktionssäkerheten och konsumenternas valfrihet8.5.2025 11:30:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna måste ha tillgång till förmånliga, mångsidiga och tillförlitliga betalningssätt som fungerar säkert också under exceptionella omständigheter. En lösning för omedelbara betalningar som baserar sig på kontoöverföringar i real tid skulle öka vår förmåga att hantera systemen för betalning och erbjuda konsumenterna ett välkommet alternativ.
Kotimainen pikamaksamisen ratkaisu lisäisi toimintavarmuutta ja kuluttajien valinnanvapautta8.5.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla tulee olla käytössään edullisia, monipuolisia ja luotettavia maksutapoja, jotka toimivat turvallisesti myös poikkeustilanteissa. Reaaliaikaisiin tilisiirtoihin perustuva pikamaksuratkaisu lisäisi kykyämme hallita maksamisessa käytettyjä järjestelmiä ja tarjoaisi kuluttajille tervetulleen vaihtoehdon.
A Finnish instant payment solution would improve resilience and consumer choice8.5.2025 11:30:00 EEST | Press release
People must have access in Finland to inexpensive, versatile and reliable methods of payment and these must function securely even in exceptional situations. An instant payment solution based on real-time credit transfers would enhance our ability to govern the systems used in making payments and would offer consumers greater choice.
Inlåningen från hushållen ökar8.5.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid utgången av mars 2025 var inlåningen från de finländska hushållen (112,1 miljarder euro) 3 miljarder euro större än vid motsvarande tid för ett år sedan. Inlåningen har senast varit större 2022. I juli 2022 var inlåningen den största genom tiderna, dvs. nära 114 miljarder euro. Vid utgången av mars 2025 var 68,4 miljarder euro av inlåningen från hushållen inlåning över natten[1], 14,9 miljarder euro tidsbunden inlåning och 28,8 miljarder euro placeringsdepositioner[2].
Kotitalouksien talletuskanta kasvussa8.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuskanta oli viimeksi suurempi vuonna 2022. Vuoden 2022 heinäkuussa se oli kaikkien aikojen suurin eli lähes 114 mrd. euroa. Maaliskuun 2025 lopussa kotitalouksien talletuksista 68,4 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia[1], 14,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 28,8 mrd. euroa sijoitustalletuksia[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme